Absolute- ja relative priority rule -periaatteet rahoittajien oikeuksien turvana — Eri maksunsaantiasemassa olevien rahoittajien oikeuksien toteutuminen osana pakkovahvistamismekanismia hyödyntävää uudelleenjärjestelymenettelyä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää uudelleenjärjestelymenettelyssä mukana olevien rahoittajaosapuolien oikeuksien oikeudenmukaisen toteuttamisen ratkaisuvaihtoehtoja, mikäli menettelyssä hyödynnettäisiin mahdollisuutta pakkovahvistaa uudelleenjärjestelysuunnitelma myös kokonaisia eri mieltä olevia velkojaluokkia sitovaksi. Tarkoitus on havainnoida erityisesti sitä, onko absolute priority rule -periaatetta (APR) perusteltua pyrkiä korvaamaan joustavuuteen ja suhteellisuuteen tähtäävällä relative priority rule -periaatteella (RPR).

Tutkimuskysymyksen määrittymisen taustalla vaikuttaa erityisesti parhaillaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytävä uudelleenjärjestelymenettelyiden kehittämistä koskeva keskustelu. Yhdysvalloissa keskustelu kiinnittyy uudelleenjärjestelyn mahdollistavaan Chapter 11 -menettelyyn. Euroopan unionissa puolestaan on käynnissä direktiivihanke, jonka tarkoituksena on harmonisoida ja tehostaa ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelytoimintaa. Alkuperäisessä komission tekemässä direktiiviehdotuksessa oli velkojaluokkien yli tapahtuvaa pakkovahvistamista rajoittavana säännöksenä velkojien maksunsaantijärjestyksen ehdotonta noudattamista edellyttävä APR. EU:n neuvoston käsittelyssä direktiiviehdotukseen sisällytettiin jäsenvaltioille sääntelyvaihtoehdoksi myös joustavammin aihetta lähestyvä RPR. Kotimaisesta näkökulmasta aiheen mielenkiintoa lisää yleisen eurooppalaisen keskustelun lisäksi viimeaikainen scheme of arrangement -menettelyn omaksumiseen liittyvä keskustelu. Tämä siitä johtuen, että scheme-menettelyn kotimaassa Englannissa menettelyn kehittämiseksi on ehdotettu pakkovahvistamismekanismin lisäämistä menettelyn keinovalikoimaan, mutta myös siksi, että Alankomaissa parhaillaan lainsäädäntövaiheessa olevaan scheme-menettelyyn ollaan näillä näkymin sisällyttämässä APR:n rajoittama pakkovahvistamismekanismi.

Tutkimuskysymyksen aihetta käsitellään Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytävän keskustelun kautta tutkimuksen tiedonintressin ollessa vaihtoehtoisissa tulevaisuuden lainsäädännön ratkaisumalleissa. Käsiteltävässä keskustelussa esiintyy huoli ehdottoman APR:n uudelleenjärjestelylle aiheuttamista haitallisista seurauksista, jotka johtuvat pääsääntöisesti periaatteen joustamattomuudesta. Keskiössä on erityisesti juniorasemassa olevien rahoittajien oikeudet, jotka eliminoituvat APR:n mukaisessa menettelyssä. Tätä eliminoitumista voidaan kyseenalaistaa siitä näkökulmasta, että juniorrahoittajilla menettelyn alkaessa oleviin oikeuksiin voidaan mieltää sisältyvän optiota muistuttava oikeus maksunsaantijärjestyksen mukaiseen maksuun velallisen maksukyvyn parannuttua mahdollisesti onnistuneen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Tutkimuksessa tarkastellun perusteella voidaan todeta, että ehdottoman APR:n soveltamisessa on sellaisia seurauksia osapuolien oikeuksille ja käyttäytymiselle, jotka antavat aihetta tarkastella relative priority rule -periaatetta varteenotettavan vaihtoehtona kotimaisia ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelymenettelyitä kehitettäessä.