Aineettoman pääoman riskitekijät ja riskienhallinta yksityisissä terveydenhuoltoalan yrityksissä
Monthan, Jaakko (2019-02-14)
Aineettoman pääoman riskitekijät ja riskienhallinta yksityisissä terveydenhuoltoalan yrityksissä
(14.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032910507
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032910507
Tiivistelmä
Aineetonta pääomaa on pääasiassa tutkittu keskeisenä resurssina ja kilpailukyvyn lähteenä, vastaa-vasti riskien ja riskienhallinnan tutkimuksen ollessa vähäisempää. Aihe onkin tutkielmassa rajattu aineettoman pääoman riskeihin ja riskienhallintaan. Tutkielman tavoitteena oli tutkia aiemman kir-jallisuuden ja haastattelujen avulla aineettoman pääoman riskejä ja riskienhallintaa yksityisissä ter-veydenhuoltoalan yrityksissä. Terveydenhuoltoalan yrityksiä ei ole juurikaan tutkittu aineettoman pääoman suhteen. Tutkimusotteena käytettiin toiminta-analyyttistä tutkimusotetta, ja tutkimusmene-telmänä puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltavina toimivat kolme yksityisen terveyden-huoltoalan johtajaa.
Tärkeimmät havaitut aineettoman pääoman riskit olivat avainhenkilöiden menettäminen, työntekijöi-den heikot sosiaaliset taidot, potilastietojen vuotaminen, omien tietokantojen merkityksen vähenty-minen, erilaiset yhteistyösuhteiden riskit, maineriskit ja teknologian riskit. Yhteistyösuhteiden riskit voivat liittyä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden suorittamaan asiakasvirtojen ohjaukseen, kun taas tek-nologian riskejä havaittiin käyttöönoton ongelmina, käyttäjien huomiotta jättämisenä tai ohjelmisto-jen liian vähäisenä testauksena.
Aineettoman pääoman riskienhallinnan keinoina esiteltiin esimerkiksi tietojen dokumentointia, työ-viihtyvyyden lisäämistä, osaamisen kehittämistä, johdon toimenpiteitä, asiakassuhteiden hallintaa ja yhteistyösopimuksia. Viihtyvyyden lisäämisen keinoja olivat virkistystapahtumien järjestäminen ja ilmapiirin kehittäminen, kun taas osaamisen kehittämisen menetelminä nousivat esille muun muassa lääkehoidon verkkokoulutus, järjestelmien hallinnan ja tietojen säilyttämisen koulutukset. Johdon toi-menpiteiksi mainittiin henkilöstötapaamisten järjestäminen, työntekijöiden palkitseminen ja oman esimerkin antaminen. Riskienhallinnan osalta huomattiin, että kaikkia aineettoman pääoman riskejä ei voida hallita ja suoria menetelmiä ei löytynyt osaan riskeistä. Tutkielman perusteella aineettoman pääoman erien ja riskien tunnistaminen oli selkeämpää kuin riskienhallinta.
Tärkeimmät havaitut aineettoman pääoman riskit olivat avainhenkilöiden menettäminen, työntekijöi-den heikot sosiaaliset taidot, potilastietojen vuotaminen, omien tietokantojen merkityksen vähenty-minen, erilaiset yhteistyösuhteiden riskit, maineriskit ja teknologian riskit. Yhteistyösuhteiden riskit voivat liittyä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden suorittamaan asiakasvirtojen ohjaukseen, kun taas tek-nologian riskejä havaittiin käyttöönoton ongelmina, käyttäjien huomiotta jättämisenä tai ohjelmisto-jen liian vähäisenä testauksena.
Aineettoman pääoman riskienhallinnan keinoina esiteltiin esimerkiksi tietojen dokumentointia, työ-viihtyvyyden lisäämistä, osaamisen kehittämistä, johdon toimenpiteitä, asiakassuhteiden hallintaa ja yhteistyösopimuksia. Viihtyvyyden lisäämisen keinoja olivat virkistystapahtumien järjestäminen ja ilmapiirin kehittäminen, kun taas osaamisen kehittämisen menetelminä nousivat esille muun muassa lääkehoidon verkkokoulutus, järjestelmien hallinnan ja tietojen säilyttämisen koulutukset. Johdon toi-menpiteiksi mainittiin henkilöstötapaamisten järjestäminen, työntekijöiden palkitseminen ja oman esimerkin antaminen. Riskienhallinnan osalta huomattiin, että kaikkia aineettoman pääoman riskejä ei voida hallita ja suoria menetelmiä ei löytynyt osaan riskeistä. Tutkielman perusteella aineettoman pääoman erien ja riskien tunnistaminen oli selkeämpää kuin riskienhallinta.