Räcker det att endast kunna säga ”ja” eller ”nej” på finska? : etnologinen tutkimus suomen kielen merkityksestä ruotsinkielisten lukiolaisten näkökulmasta
Savolainen, Stina (2019-03-05)
Räcker det att endast kunna säga ”ja” eller ”nej” på finska? : etnologinen tutkimus suomen kielen merkityksestä ruotsinkielisten lukiolaisten näkökulmasta
(05.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110760
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110760
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suomen kieli näyttäytyy puhuttuna, käytettynä ja koettuna kielenä ruotsinkielisille Kristiinankaupungin ja Närpiön lukioiden kolmasluokkalaisille ja mitä suomen kieli merkitsee heille. Tutkimuksessa selvitetään, keiden kanssa ja missä yhteyksissä opiskelijat käyttävät suomen kieltä ja minkälaisia näkemyksiä opiskelijoilla on suomen kielen osaamisesta ja sen tärkeydestä. Lisäksi selvitetään, millaisia kokemuksia heillä on suomen kielestä ja onko heille ollut hyötyä suomen kielen osaamisesta.
Tutkimusaineistona toimii teemakirjoitusaineisto, joka käsittää 51 lukiolaisopiskelijan ainekirjoitukset ja teemakyselyvastaukset. Opiskelijoista 10 on Kristiinankaupungin ruotsinkielisestä lukiosta ja 41 Närpiön lukiosta, ja iältään he ovat 18−20-vuotiaita. Teemakirjoitukset kerättiin joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tarkastelun teoreettisena kehyksenä toimii identiteettikäsite.
Tutkimuksen lukiolaiset suhtautuvat myönteisesti suomen kieleen. He tiedostavat ja kokevat suomen kielen taidon tärkeäksi, koska suomen kieli on maamme toinen virallinen kieli ja valtaväestön kieli. Suomen kielen osaamisen tärkeys liitetään Suomessa asumiseen, tulevaan opiskeluun, ammattiin ja työelämään. Suomen kielen merkitys nähdään ennen kaikkea viestinnän välineenä, jonka hallinnasta on etua.
Suurella osalla opiskelijoista on puuttellinen suomen kielen taito, koska kieli on tuttu vain koulumaailmasta. Näin ollen opiskelijoiden suomen kielestä saadut käyttökokemuksetkin ovat vähäiset. Suomen kielen taidosta on kuitenkin ollut opiskelijoille hyötyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten asiakaspalvelussa, vieraillessa suomenkielisillä paikkakunnilla Pohjanmaan ulkopuolella, kesätöissä tai harrastusten parissa. Monet pitävät tärkeänä parantaa tämänhetkisiä suomen kielen taitojaan tulevaisuutta ajatellen.
Kolmasosalle opiskelijoista suomen kieli on tuttu joko perhepiiristä tai kavereiden ja harrastusten kautta. Muutamalle suomi on läsnä toisen vanhemman kautta. Heillä kieli on vahvasti mukana osana arkielämää ruotsin kielen kanssa rinnakkain, ja tällöin suomen kielen merkitys koetaan viestintävälinettä tärkeämpänä – samaistumisen kohteena ja osana identiteettiä.
Suomen kieli todetaan tärkeäksi, mutta suurimmalla osalla puutteellinen kielitaito vähentää uskallusta ja rohkeutta käyttää kieltä. Lisäksi osa kokee kielen vaikeaksi oppia ja puhua. Ruotsinkielisille opiskelijoille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia käyttää kieltä autenttisissa vuorovaikutustilanteissa, jotta kieli tulisi tutuksi.
Tutkimusaineistona toimii teemakirjoitusaineisto, joka käsittää 51 lukiolaisopiskelijan ainekirjoitukset ja teemakyselyvastaukset. Opiskelijoista 10 on Kristiinankaupungin ruotsinkielisestä lukiosta ja 41 Närpiön lukiosta, ja iältään he ovat 18−20-vuotiaita. Teemakirjoitukset kerättiin joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tarkastelun teoreettisena kehyksenä toimii identiteettikäsite.
Tutkimuksen lukiolaiset suhtautuvat myönteisesti suomen kieleen. He tiedostavat ja kokevat suomen kielen taidon tärkeäksi, koska suomen kieli on maamme toinen virallinen kieli ja valtaväestön kieli. Suomen kielen osaamisen tärkeys liitetään Suomessa asumiseen, tulevaan opiskeluun, ammattiin ja työelämään. Suomen kielen merkitys nähdään ennen kaikkea viestinnän välineenä, jonka hallinnasta on etua.
Suurella osalla opiskelijoista on puuttellinen suomen kielen taito, koska kieli on tuttu vain koulumaailmasta. Näin ollen opiskelijoiden suomen kielestä saadut käyttökokemuksetkin ovat vähäiset. Suomen kielen taidosta on kuitenkin ollut opiskelijoille hyötyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten asiakaspalvelussa, vieraillessa suomenkielisillä paikkakunnilla Pohjanmaan ulkopuolella, kesätöissä tai harrastusten parissa. Monet pitävät tärkeänä parantaa tämänhetkisiä suomen kielen taitojaan tulevaisuutta ajatellen.
Kolmasosalle opiskelijoista suomen kieli on tuttu joko perhepiiristä tai kavereiden ja harrastusten kautta. Muutamalle suomi on läsnä toisen vanhemman kautta. Heillä kieli on vahvasti mukana osana arkielämää ruotsin kielen kanssa rinnakkain, ja tällöin suomen kielen merkitys koetaan viestintävälinettä tärkeämpänä – samaistumisen kohteena ja osana identiteettiä.
Suomen kieli todetaan tärkeäksi, mutta suurimmalla osalla puutteellinen kielitaito vähentää uskallusta ja rohkeutta käyttää kieltä. Lisäksi osa kokee kielen vaikeaksi oppia ja puhua. Ruotsinkielisille opiskelijoille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia käyttää kieltä autenttisissa vuorovaikutustilanteissa, jotta kieli tulisi tutuksi.