SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN HENKILÖIDEN VIDEOPELAAMISEEN JA INFORMAATIOTEKNOLOGIAN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT ASENTEET JA TAVAT
Mäkelä, Anni (2019-03-16)
SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN HENKILÖIDEN VIDEOPELAAMISEEN JA INFORMAATIOTEKNOLOGIAN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT ASENTEET JA TAVAT
(16.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040210816
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040210816
Tiivistelmä
Skitsofrenia ilmenee monioireisena mielen sairautena, johon liittyy kognitiiivisten toimintojen heikentymistä. Videopelaamisella on saatu lupaavia tuloksia kognitiivisten toimintojen edistämisessä, sillä videopelaamisen on todettu vaikuttavan aivojen harmaan aineen tilavuuden lisääntymiseen. Videopelejä voisi mahdollisesti hyödyntää osana skitsofrenian kuntoutusta, vaikka niiden vaikutuksia skitsofreniaa sairastavien henkilöiden kognitioon ei ole vielä laajasti tutkittu. Tarvitaankin tutkimustietoa siitä, millaisia videopelaamiseen liittyviä asenteita skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä on.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata skitsofreniaa sairastavien henkilöiden videopelaamiseen ja informaatioteknologian käyttöön liittyviä asenteita ja tapoja. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa muodostettiin kysely kaksoiskääntämällä Gaming attitudes, motivations, and experiences scales (GAMES) -mittari (Hilgard ym. 2013). Mittarin kaksoiskäännösprosessista saatiin kvalitatiivista aineistoa, joka analysoitiin sisällönanalyysillä. Analyysin perusteella muodostettiin suomenkielinen GAMES-mittarin käännösversio. Kyselyyn sisällytettiin informaatioteknologiaa ja taustatietoja kartoittavia kysymyksiä. Kysely esitestattiin länsisuomalaisen kaupungin psykiatrisia avohoidon palveluita käyttävillä skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä (n=16). Kyselyvastauksia täydensivät tutkimuksen kohderyhmän kommentit kyselyn käytettävyydestä. Kyselyaineisto analysoitiin kuvailevien tilastollisten menetelmien avulla.
Esitutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat suomenkielisen GAMES-mittarin ilmivaliditeetin ja sisältövaliditeetin varmistaminen peliasiantuntijoiden arvioinnin perusteella mittarin kaksoiskäännösprosessin yhteydessä. Kyselyvastausten perusteella GAMES-mittarin reliabiliteetti todettiin hyväksyttäväksi Cronbachin alfakertoimen 0,945 arvon ja test-retest reliabiliteetin (ICC 0,943) perusteella. Kyselyn käytettävyyttä kuvasi tutkimuksen aineistonkeruun toteutuminen kohdeorganisaation ryhmätoimintojen yhteydessä skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä. Jatkotutkimusehdotuksena on suomenkielisen GAMES-mittarin rakennevaliditeetin tutkiminen suuremmalla otoskoolla skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä. Lisäksi kyselyvastauksia voitaisiin täydentää haastatteluilla, jotta kohderyhmän videopelaamisesta saataisiin syvällisempi ymmärrys videopeliterapian suunnittelemiseksi.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata skitsofreniaa sairastavien henkilöiden videopelaamiseen ja informaatioteknologian käyttöön liittyviä asenteita ja tapoja. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa muodostettiin kysely kaksoiskääntämällä Gaming attitudes, motivations, and experiences scales (GAMES) -mittari (Hilgard ym. 2013). Mittarin kaksoiskäännösprosessista saatiin kvalitatiivista aineistoa, joka analysoitiin sisällönanalyysillä. Analyysin perusteella muodostettiin suomenkielinen GAMES-mittarin käännösversio. Kyselyyn sisällytettiin informaatioteknologiaa ja taustatietoja kartoittavia kysymyksiä. Kysely esitestattiin länsisuomalaisen kaupungin psykiatrisia avohoidon palveluita käyttävillä skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä (n=16). Kyselyvastauksia täydensivät tutkimuksen kohderyhmän kommentit kyselyn käytettävyydestä. Kyselyaineisto analysoitiin kuvailevien tilastollisten menetelmien avulla.
Esitutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat suomenkielisen GAMES-mittarin ilmivaliditeetin ja sisältövaliditeetin varmistaminen peliasiantuntijoiden arvioinnin perusteella mittarin kaksoiskäännösprosessin yhteydessä. Kyselyvastausten perusteella GAMES-mittarin reliabiliteetti todettiin hyväksyttäväksi Cronbachin alfakertoimen 0,945 arvon ja test-retest reliabiliteetin (ICC 0,943) perusteella. Kyselyn käytettävyyttä kuvasi tutkimuksen aineistonkeruun toteutuminen kohdeorganisaation ryhmätoimintojen yhteydessä skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä. Jatkotutkimusehdotuksena on suomenkielisen GAMES-mittarin rakennevaliditeetin tutkiminen suuremmalla otoskoolla skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä. Lisäksi kyselyvastauksia voitaisiin täydentää haastatteluilla, jotta kohderyhmän videopelaamisesta saataisiin syvällisempi ymmärrys videopeliterapian suunnittelemiseksi.