Economic difficulties during the transition into adulthood in Finland : a register-based study
Ilmakunnas, Ilari (2019-05-03)
Economic difficulties during the transition into adulthood in Finland : a register-based study
Ilmakunnas, Ilari
(03.05.2019)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7604-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7604-1
Tiivistelmä
This dissertation provides an analysis of economic difficulties during the transition into adulthood in Finland by means of four peer-reviewed research articles. More specifically, it identifies and examines prevalence and patterns of economic difficulties among young adults. It also studies how different family and individual factors are associated with the trajectories and transitions related to economic difficulties.
The transition into adulthood is an important and interesting phase of life for many reasons. Young adulthood is a demographically dense period in which several life-course events are experienced, such as school-to-work transition, parenthood, partnership formation, and the leaving of the parental home. In addition to high rates of income poverty and unemployment among young adults, the disadvantages faced during young adulthood may lead to long-term marginalization or social exclusion. Despite the importance of this phase of life is recognised more often than before, research on economic difficulties among young adults remains scarce.
Part of the literature review of this dissertation is devoted to life course research, as well as that on the dynamics of poverty and economic disadvantage. As such, this study is in line with recent arguments advancing that young adults should be studied using a combination of the life-course perspective and longitudinal analysis. The life course perspective provides tools to analyse the lives of individuals by acknowledging that they are affected various factors, including the individual’s earlier experiences, agency, other significant individuals (such as parents or friends), as well as historical time and place. A longitudinal perspective helps illustrate which kinds of factors lead into or out of economic difficulties and how long economic difficulties are experienced.
This research is based on Finnish register data. Data from different population register data sources were combined by Statistics Finland. The data is based on a sample of individuals. The cohorts and length of follow-up vary between the articles. Economic difficulties are studied using different kinds of measures related to poverty and economic disadvantage: namely, income poverty, social assistance receipt, and the income-based measure for labour market attachment. Thus, this study has a multidimensional approach to studying economic difficulties among young adults. To analyse economic difficulties during the transition into adulthood, this dissertation employs a versatile set of statistical methods that are typical in life course research—including event-history models, panel regression models, latent class growth analysis, and sequence analysis.
As noted, this dissertation is comprised of four research articles. The first article examines how demographic and employment events are associated with income poverty entries and exits after individuals have left the parental home. A special attention is given to demographic events, i.e. someone leaving or entering the household. Living in a single-adult household and having one’s own children increases the likelihood of experiencing poverty, especially among women. This article also illustrates the factors associated with returning to the parental home. The second article explores how social background and critical life-course factors are associated with the number of months of social assistance per year. Both social background (parental social assistance receipt, parental unemployment, and low parental education) and critical life-course factors (unemployment, living in a single-adult household, the birth of the first child, and having a low education) are important predictors for the annual number of social assistance months. The article also elaborates on the interplay between these factors. The third article analyses social assistance trajectories and their precursors. This article identifies six trajectories based on the annual number of social assistance months: 1) no receipt, 2) transitory, 3) slow exit, 4) occasional, 5) increase, and 6) dependency. Having a low education, parental social assistance receipt, and leaving the parental home at a young age were found to be especially important predictors of membership in trajectories characterised by social assistance receipt. The fourth article focusses on sequences in the school-to-work transition in Finland, Norway, and Sweden.
According to the results, these three countries share the same general types of school-to-work trajectories. Five trajectories of school-to-work transition are identified: 1) medium education into work, 2) short education into work, 3) destandardised and turbulent trajectory, 4) long period of education into work, and 5) the exclusion trajectory. In comparison to the other two countries, a very strong link was found between early parenthood among Finnish women and trajectories leading to labour market exclusion.
Based on the findings of these articles, this dissertation illustrates that young adults in Finland often experience economic difficulties. However, these results also demonstrate that economic difficulties are often transitory. On the other hand, this dissertation also shows that signs of long-term disadvantage or exclusion are already present during young adulthood. This is particularly worrying, since disadvantage during the transition into adulthood can have far-reaching effects.
This study also shows that both the characteristics that do not vary during the transition into adulthood (e.g. social background, gender, and country of birth) and those that can vary (e.g. so-called life-course events) are important in explaining the incidence of economic difficulties. Indeed, having a disadvantaged social background and a low education are particularly strong risk factors among young adults. This study further demonstrates that the consequences and incidence of different life-course events can be influenced by social background, gender, and institutional factors.
As such, this dissertation shows how complex life-course processes are related to the risk of experiencing economic difficulties during the transition into adulthood in Finland. Register data have enabled the analysis of individual life courses by using long follow-up periods and taking social background into account. Thus, this study illustrates the possibilities of employing register data for analyzing poverty and economic disadvantage through both the life-course and the longitudinal perspectives. Tässä väitöskirjassa tutkitaan taloudellisia vaikeuksia siirtymän nuoruudesta aikuisuuteen aikana Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan taloudellisten vaikeuksien esiintymistä ja muodostumista nuorilla aikuisilla. Tutkimuskohteena ovat myös taloudellisiin vaikeuksiin liittyviin siirtymiin ja polkuihin yhteydessä olevat tekijät. Nämä tekijät viittaavat erityisesti perhetaustaan ja yksilön elämänkulun aikana kokemiin tapahtumiin. Tutkimus koostuu neljästä vertaisarvioidusta kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä ilmestyneestä artikkelista.
Siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen on monella tapaa merkittävä ja kiinnostava elämänvaihe. Nuorelle aikuisuudelle on leimallista, että sen aikana koetaan useita erilaisia elämänkulkutapahtumia. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vanhempien luota pois muutto, opiskelun aloittaminen ja koulutuksesta valmistuminen, työelämään siirtyminen ja parisuhteen muodostaminen. Lisäksi nuorten aikuisten sekä työttömyys että tuloköyhyys ovat korkealla tasolla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että huono-osaisuuden kokeminen nuoressa aikuisuudessa on yhteydessä pitkäkestoiseen huono-osaisuus- tai syrjäytymisriskiin. Vaikka tämän elämänvaiheen merkitystä korostetaan yhä useammin, tutkimukset taloudellisista vaikeuksista ovat olleet melko harvinaisia. Väitöskirjan johdantoluvussa tutkimusta taustoitetaan aikaisemmalla kirjallisuudella koskien muun muassa elämänkulkututkimusta sekä köyhyyden ja huono-osaisuuden dynamiikan tutkimusta. Tämä tutkimus onkin yhteensopiva viimeaikaisten argumenttien kanssa, joiden perusteella nuoria aikuisia koskevissa tutkimuksissa tulisi hyödyntää sekä elämänkulkunäkökulmaa että pitkittäisasetelmaa. Elämänkulkunäkökulma antaa työkaluja yksilöiden hyvinvoinnin tai huono-osaisuuden tutkimisille siten, että lähtökohtana on, että yksilön elämänkulkuun vaikuttavat monet tekijät: esimerkiksi aikaisemmat kokemukset, oma toimijuus, perheenjäsenet ja muut ihmiset sekä historiallinen aika ja paikka. Pitkittäisnäkökulman avulla voidaan tutkia muun muassa sitä, mitkä tekijät johtavat taloudellisiin vaikeuksiin tai niistä pois, tai kuinka kauan taloudellisia vaikeuksia koetaan.
Tämä tutkimus hyödyntää suomalaista rekisteriaineistoa. Aineisto on yksilötason otosaineisto. Tiedot eri hallinnollisista rekistereistä on yhdistetty Tilastokeskuksessa. Kohortit ja yksilöiden seuranta-ajan pituus vaihtelevat tutkimusartikkeleiden välillä. Taloudellisia vaikeuksia tutkitaan väitöskirjassa kolmen eri mittarin avulla: tuloköyhyys, toimeentulotukiasiakkuus ja tuloihin pohjautuva indikaattori työmarkkinakiinnittyneisyydestä. Täten tämä tutkimus tarkastelee nuorten aikuisten taloudellisia vaikeuksia moniulotteisesti. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia tilastollisia menetelmiä, jotka ovat tyypillisiä elämänkulkututkimuksessa. Käytetyt menetelmät sisältävät muun muassa tapahtumahistoria-analyysin, paneeliregressiomalleja, latenttien luokkien kasvumallin sekä sekvenssianalyysin.
Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan, kuinka kotitalouden rakenteeseen ja työskentelyyn liittyvät tapahtumat ovat yhteydessä tuloköyhyyteen päätymiseen ja tuloköyhyydestä poistumiseen nuorilla aikuisilla heidän muutettua pois vanhempiensa luota. Tässä artikkelissa tutkitaan erityisesti sitä, miten muutokset kotitalouden rakenteessa ovat yhteydessä köyhyysriskiin. Asuminen yhden aikuisen kotitaloudessa sekä oman lapsen syntymä kasvattavat riskiä köyhyyden kokemiselle nuorilla aikuisilla. Erityisesti tämä korostuu naisilla. Artikkelissa myös tutkitaan takaisin vanhempien luokse muuttamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Toisessa artikkelissa tutkitaan, kuinka perhetausta ja kriittiset elämänkulkutekijät ovat yhteydessä vuosittaisten toimeentulotukikuukausien määrään nuorilla aikuisilla. Sekä perhetausta (vanhempien toimeentulotukiasiakkuus, työttömyys ja matala koulutus) että kriittiset elämänkulkutekijät (työttömyys, yhden aikuisen kotitaloudessa asuminen, ensimmäisen lapsen syntymä ja matala koulutus) ovat yhteydessä korkeampaan toimeentulotukikuukausien määrään. Artikkelissa tarkastellaan myös perhetaustan ja kriittisten elämänkulkutekijöiden välisiä yhdysvaikutuksia. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan toimeentulotukipolkuja ja eri poluille päätymiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Artikkelissa nuorille aikuisille identifioidaan kuusi toimeentulotukipolkua vuosittaisten toimeentulotukikuukausien perusteella. Polut ovat 1) ei toimeentulotukiasiakkuutta, 2) ohimenevä toimeentulotukiasiakkuus, 3) hidas poistuminen, 4) ajoittainen toimeentulotukiasiakkuus, 5) toimeentulotukikuukausien määrän kasvu ja 6) toimeentulotukiriippuvuus. Erityisesti matala koulutus, vanhempien toimeentulotukiasiakkuus ja vanhempien luota pois muutto nuorella iällä ennustivat nuorten aikuisten sijoittumista poluille, joihin toimeentulotukiasiakkuus liittyi voimakkaasti. Neljäs artikkeli keskittyy koulutuksesta työelämään siirtymiseen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Tämä vertaileva artikkeli havainnollistaa, että näissä maissa on yleisesti ottaen samankaltaiset koulutuksesta työelämään siirtymistä kuvaavat polut. Tutkimuksessa luokitellaan seuraavat polut: 1) keskipitkä koulutus ennen työskentelemistä, 2) lyhyt koulutus ennen työskentelemistä, 3) epäsäännöllinen, 4) pitkä koulutus ennen työskentelemistä ja 5) syrjäytymispolku. Tulosten perusteella Suomi erottuu Norjaan ja Ruotsiin verrattuna etenkin siten, että Suomessa lapsen saaminen nuorella iällä on naisilla voimakkaasti yhteydessä polkuihin, joissa kiinnittyneisyys työmarkkinoihin on heikko
.
Väitöskirjan artikkelit osoittavat, että taloudellisten vaikeuksien kokeminen on tyypillistä nuorilla aikuisilla Suomessa. Kuitenkin artikkelit myös havainnollistavat, että nämä vaikeudet ovat usein lyhytaikaisia. Tästä huolimatta tulokset osoittavat, että pitkäkestoista huono-osaisuutta löytyy jo nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä on huolestuttavaa, sillä siirtymän nuoruudesta aikuisuuteen aikana koetulla huono-osaisuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Tutkimus näyttää, että sekä tekijät, jotka eivät vaihtele (kuten perhetausta, sukupuoli ja syntymävaltio) että tekijät, jotka voivat vaihdella (kuten elämänkulkutapahtumat) nuoren aikuisuuden aikana, ovat tärkeitä taloudellisten vaikeuksien kokemiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Erityisesti huono-osainen perhetausta ja matala koulutus ovat voimakkaita riskitekijöitä. Tämä tutkimus myös havainnollistaa, kuinka elämänkulkutapahtumien esiintyvyyteen ja seurauksiin ovat yhteydessä niin perhetausta, sukupuoli kuin institutionaaliset tekijät.
Kaiken kaikkiaan tämä väitöskirja osoittaa, kuinka monimutkaiset elämänkulkuprosessit ovat yhteydessä taloudellisten vaikeuksien kokemisen riskiin nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen aikana Suomessa. Rekisteriaineisto mahdollisti yksilöiden elämänkulun tarkastelemisen pitkiä seurantajaksoja hyödyntäen. Myös perhetaustan yhteys yksilön elämänkulkuun oli mahdollista huomioida. Täten tämä tutkimus havainnollistaa mahdollisuuksia, kuinka rekisteriaineistoja voidaan hyödyntää tutkimuksissa, joissa köyhyyttä ja taloudellista huono-osaisuutta tarkastellaan elämänkulkunäkökulman ja pitkittäisasetelmien avulla.
The transition into adulthood is an important and interesting phase of life for many reasons. Young adulthood is a demographically dense period in which several life-course events are experienced, such as school-to-work transition, parenthood, partnership formation, and the leaving of the parental home. In addition to high rates of income poverty and unemployment among young adults, the disadvantages faced during young adulthood may lead to long-term marginalization or social exclusion. Despite the importance of this phase of life is recognised more often than before, research on economic difficulties among young adults remains scarce.
Part of the literature review of this dissertation is devoted to life course research, as well as that on the dynamics of poverty and economic disadvantage. As such, this study is in line with recent arguments advancing that young adults should be studied using a combination of the life-course perspective and longitudinal analysis. The life course perspective provides tools to analyse the lives of individuals by acknowledging that they are affected various factors, including the individual’s earlier experiences, agency, other significant individuals (such as parents or friends), as well as historical time and place. A longitudinal perspective helps illustrate which kinds of factors lead into or out of economic difficulties and how long economic difficulties are experienced.
This research is based on Finnish register data. Data from different population register data sources were combined by Statistics Finland. The data is based on a sample of individuals. The cohorts and length of follow-up vary between the articles. Economic difficulties are studied using different kinds of measures related to poverty and economic disadvantage: namely, income poverty, social assistance receipt, and the income-based measure for labour market attachment. Thus, this study has a multidimensional approach to studying economic difficulties among young adults. To analyse economic difficulties during the transition into adulthood, this dissertation employs a versatile set of statistical methods that are typical in life course research—including event-history models, panel regression models, latent class growth analysis, and sequence analysis.
As noted, this dissertation is comprised of four research articles. The first article examines how demographic and employment events are associated with income poverty entries and exits after individuals have left the parental home. A special attention is given to demographic events, i.e. someone leaving or entering the household. Living in a single-adult household and having one’s own children increases the likelihood of experiencing poverty, especially among women. This article also illustrates the factors associated with returning to the parental home. The second article explores how social background and critical life-course factors are associated with the number of months of social assistance per year. Both social background (parental social assistance receipt, parental unemployment, and low parental education) and critical life-course factors (unemployment, living in a single-adult household, the birth of the first child, and having a low education) are important predictors for the annual number of social assistance months. The article also elaborates on the interplay between these factors. The third article analyses social assistance trajectories and their precursors. This article identifies six trajectories based on the annual number of social assistance months: 1) no receipt, 2) transitory, 3) slow exit, 4) occasional, 5) increase, and 6) dependency. Having a low education, parental social assistance receipt, and leaving the parental home at a young age were found to be especially important predictors of membership in trajectories characterised by social assistance receipt. The fourth article focusses on sequences in the school-to-work transition in Finland, Norway, and Sweden.
According to the results, these three countries share the same general types of school-to-work trajectories. Five trajectories of school-to-work transition are identified: 1) medium education into work, 2) short education into work, 3) destandardised and turbulent trajectory, 4) long period of education into work, and 5) the exclusion trajectory. In comparison to the other two countries, a very strong link was found between early parenthood among Finnish women and trajectories leading to labour market exclusion.
Based on the findings of these articles, this dissertation illustrates that young adults in Finland often experience economic difficulties. However, these results also demonstrate that economic difficulties are often transitory. On the other hand, this dissertation also shows that signs of long-term disadvantage or exclusion are already present during young adulthood. This is particularly worrying, since disadvantage during the transition into adulthood can have far-reaching effects.
This study also shows that both the characteristics that do not vary during the transition into adulthood (e.g. social background, gender, and country of birth) and those that can vary (e.g. so-called life-course events) are important in explaining the incidence of economic difficulties. Indeed, having a disadvantaged social background and a low education are particularly strong risk factors among young adults. This study further demonstrates that the consequences and incidence of different life-course events can be influenced by social background, gender, and institutional factors.
As such, this dissertation shows how complex life-course processes are related to the risk of experiencing economic difficulties during the transition into adulthood in Finland. Register data have enabled the analysis of individual life courses by using long follow-up periods and taking social background into account. Thus, this study illustrates the possibilities of employing register data for analyzing poverty and economic disadvantage through both the life-course and the longitudinal perspectives.
Siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen on monella tapaa merkittävä ja kiinnostava elämänvaihe. Nuorelle aikuisuudelle on leimallista, että sen aikana koetaan useita erilaisia elämänkulkutapahtumia. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vanhempien luota pois muutto, opiskelun aloittaminen ja koulutuksesta valmistuminen, työelämään siirtyminen ja parisuhteen muodostaminen. Lisäksi nuorten aikuisten sekä työttömyys että tuloköyhyys ovat korkealla tasolla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että huono-osaisuuden kokeminen nuoressa aikuisuudessa on yhteydessä pitkäkestoiseen huono-osaisuus- tai syrjäytymisriskiin. Vaikka tämän elämänvaiheen merkitystä korostetaan yhä useammin, tutkimukset taloudellisista vaikeuksista ovat olleet melko harvinaisia. Väitöskirjan johdantoluvussa tutkimusta taustoitetaan aikaisemmalla kirjallisuudella koskien muun muassa elämänkulkututkimusta sekä köyhyyden ja huono-osaisuuden dynamiikan tutkimusta. Tämä tutkimus onkin yhteensopiva viimeaikaisten argumenttien kanssa, joiden perusteella nuoria aikuisia koskevissa tutkimuksissa tulisi hyödyntää sekä elämänkulkunäkökulmaa että pitkittäisasetelmaa. Elämänkulkunäkökulma antaa työkaluja yksilöiden hyvinvoinnin tai huono-osaisuuden tutkimisille siten, että lähtökohtana on, että yksilön elämänkulkuun vaikuttavat monet tekijät: esimerkiksi aikaisemmat kokemukset, oma toimijuus, perheenjäsenet ja muut ihmiset sekä historiallinen aika ja paikka. Pitkittäisnäkökulman avulla voidaan tutkia muun muassa sitä, mitkä tekijät johtavat taloudellisiin vaikeuksiin tai niistä pois, tai kuinka kauan taloudellisia vaikeuksia koetaan.
Tämä tutkimus hyödyntää suomalaista rekisteriaineistoa. Aineisto on yksilötason otosaineisto. Tiedot eri hallinnollisista rekistereistä on yhdistetty Tilastokeskuksessa. Kohortit ja yksilöiden seuranta-ajan pituus vaihtelevat tutkimusartikkeleiden välillä. Taloudellisia vaikeuksia tutkitaan väitöskirjassa kolmen eri mittarin avulla: tuloköyhyys, toimeentulotukiasiakkuus ja tuloihin pohjautuva indikaattori työmarkkinakiinnittyneisyydestä. Täten tämä tutkimus tarkastelee nuorten aikuisten taloudellisia vaikeuksia moniulotteisesti. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia tilastollisia menetelmiä, jotka ovat tyypillisiä elämänkulkututkimuksessa. Käytetyt menetelmät sisältävät muun muassa tapahtumahistoria-analyysin, paneeliregressiomalleja, latenttien luokkien kasvumallin sekä sekvenssianalyysin.
Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan, kuinka kotitalouden rakenteeseen ja työskentelyyn liittyvät tapahtumat ovat yhteydessä tuloköyhyyteen päätymiseen ja tuloköyhyydestä poistumiseen nuorilla aikuisilla heidän muutettua pois vanhempiensa luota. Tässä artikkelissa tutkitaan erityisesti sitä, miten muutokset kotitalouden rakenteessa ovat yhteydessä köyhyysriskiin. Asuminen yhden aikuisen kotitaloudessa sekä oman lapsen syntymä kasvattavat riskiä köyhyyden kokemiselle nuorilla aikuisilla. Erityisesti tämä korostuu naisilla. Artikkelissa myös tutkitaan takaisin vanhempien luokse muuttamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Toisessa artikkelissa tutkitaan, kuinka perhetausta ja kriittiset elämänkulkutekijät ovat yhteydessä vuosittaisten toimeentulotukikuukausien määrään nuorilla aikuisilla. Sekä perhetausta (vanhempien toimeentulotukiasiakkuus, työttömyys ja matala koulutus) että kriittiset elämänkulkutekijät (työttömyys, yhden aikuisen kotitaloudessa asuminen, ensimmäisen lapsen syntymä ja matala koulutus) ovat yhteydessä korkeampaan toimeentulotukikuukausien määrään. Artikkelissa tarkastellaan myös perhetaustan ja kriittisten elämänkulkutekijöiden välisiä yhdysvaikutuksia. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan toimeentulotukipolkuja ja eri poluille päätymiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Artikkelissa nuorille aikuisille identifioidaan kuusi toimeentulotukipolkua vuosittaisten toimeentulotukikuukausien perusteella. Polut ovat 1) ei toimeentulotukiasiakkuutta, 2) ohimenevä toimeentulotukiasiakkuus, 3) hidas poistuminen, 4) ajoittainen toimeentulotukiasiakkuus, 5) toimeentulotukikuukausien määrän kasvu ja 6) toimeentulotukiriippuvuus. Erityisesti matala koulutus, vanhempien toimeentulotukiasiakkuus ja vanhempien luota pois muutto nuorella iällä ennustivat nuorten aikuisten sijoittumista poluille, joihin toimeentulotukiasiakkuus liittyi voimakkaasti. Neljäs artikkeli keskittyy koulutuksesta työelämään siirtymiseen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Tämä vertaileva artikkeli havainnollistaa, että näissä maissa on yleisesti ottaen samankaltaiset koulutuksesta työelämään siirtymistä kuvaavat polut. Tutkimuksessa luokitellaan seuraavat polut: 1) keskipitkä koulutus ennen työskentelemistä, 2) lyhyt koulutus ennen työskentelemistä, 3) epäsäännöllinen, 4) pitkä koulutus ennen työskentelemistä ja 5) syrjäytymispolku. Tulosten perusteella Suomi erottuu Norjaan ja Ruotsiin verrattuna etenkin siten, että Suomessa lapsen saaminen nuorella iällä on naisilla voimakkaasti yhteydessä polkuihin, joissa kiinnittyneisyys työmarkkinoihin on heikko
.
Väitöskirjan artikkelit osoittavat, että taloudellisten vaikeuksien kokeminen on tyypillistä nuorilla aikuisilla Suomessa. Kuitenkin artikkelit myös havainnollistavat, että nämä vaikeudet ovat usein lyhytaikaisia. Tästä huolimatta tulokset osoittavat, että pitkäkestoista huono-osaisuutta löytyy jo nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä on huolestuttavaa, sillä siirtymän nuoruudesta aikuisuuteen aikana koetulla huono-osaisuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Tutkimus näyttää, että sekä tekijät, jotka eivät vaihtele (kuten perhetausta, sukupuoli ja syntymävaltio) että tekijät, jotka voivat vaihdella (kuten elämänkulkutapahtumat) nuoren aikuisuuden aikana, ovat tärkeitä taloudellisten vaikeuksien kokemiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Erityisesti huono-osainen perhetausta ja matala koulutus ovat voimakkaita riskitekijöitä. Tämä tutkimus myös havainnollistaa, kuinka elämänkulkutapahtumien esiintyvyyteen ja seurauksiin ovat yhteydessä niin perhetausta, sukupuoli kuin institutionaaliset tekijät.
Kaiken kaikkiaan tämä väitöskirja osoittaa, kuinka monimutkaiset elämänkulkuprosessit ovat yhteydessä taloudellisten vaikeuksien kokemisen riskiin nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen aikana Suomessa. Rekisteriaineisto mahdollisti yksilöiden elämänkulun tarkastelemisen pitkiä seurantajaksoja hyödyntäen. Myös perhetaustan yhteys yksilön elämänkulkuun oli mahdollista huomioida. Täten tämä tutkimus havainnollistaa mahdollisuuksia, kuinka rekisteriaineistoja voidaan hyödyntää tutkimuksissa, joissa köyhyyttä ja taloudellista huono-osaisuutta tarkastellaan elämänkulkunäkökulman ja pitkittäisasetelmien avulla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]