Hittielintarvikkeista laadittujen tiedotteiden ja niiden pohjalta kirjoitettujen uutisten kieli
Käiväräinen, Viivi (2019-03-20)
Hittielintarvikkeista laadittujen tiedotteiden ja niiden pohjalta kirjoitettujen uutisten kieli
(20.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040411181
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040411181
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvittää, mitä kielenaineksia toimittajat poimivat tuotetiedotteista uutisiinsa. Tutkimusaineisto on koottu neljästä hittielintarvikkeesta uutisoivasta tiedotteesta sekä neljän eri median uutisista, jotka on laadittu kyseisten tiedotteiden pohjalta. Yhteensä tarkasteltavia tekstejä aineistossa on 19. Tiedotteiden hittielintarvikkeet ovat Nyhtökaura, Härkis, Mifu sekä Puhtikaura, ja medioiksi on valittu Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Kauppalehti sekä MTV Uutiset.
Tutkimuksessa on analysoitu jokainen teksti ja otsikko hyödyntäen funktionaalista jaksoanalyysia. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja keskittyy pääosin tekstien funktionaalisiin piirteisiin. Jokainen aineiston teksti on jaettu ja nimetty jaksoihin. Tekstien ensimmäinen jakso, otsikko, on otettu laajempaan tarkasteluun omassa pääluvussaan. Otsikot on luokiteltu, ja niitä on vertailtu sekä mediakohtaisesti että tiedotteiden ja uutisten kesken. Myös tekstien muut jaksot on nimetty ja analysoitu aineistokokonaisuus ja media kerrallaan funktionaalisen jaksoanalyysin avulla.
Analyysi osoittaa aineiston yleisimmän otsikon olevan kertova lauseotsikko ja harvinaisimman leimaotsikko. Koko tekstin jaksoanalyysin perusteella voidaan puolestaan todeta, että aineiston tuotetiedotteille tyypillinen piirre on tapahtumajaksojen vähyys mutta kommentti- ja taustajaksojen paljous. Tutkimus tukee aiempia tutkimuksia siinä, että tiedotteiden merkittävimmät tapahtumat kerrotaan usein jo aloitusjaksossa. Tämä selittää tapahtumajaksojen tarpeen vähenemisen.
Tutkimusaineiston mediakohtaiset erot ovat huomattavia. Karkeasti sanottuna eniten tiedotteita uutisissaan mukailee MTV Uutiset ja vähiten puolestaan Helsingin Sanomat. Myös Ilta-Sanomien uutiset jäljittelevät merkittävästi tiedotteiden kieliasua ja rakennetta mutta eivät yhtä useasti kuin MTV Uutiset. Kauppalehden tunnuspiirteeksi osoittautuu puolestaan lyhyys ja ytimekkyys. Tiedotteen kielen mukailemisen suhteen vaihtelevimmiksi uutisiksi ovat osoittautuneet sellaiset tekstit, joissa lähdeteksteinä toimii tiedotteen lisäksi toiset tiedotteet ja median itse tekemät lisähaastattelut. Yleisenä tutkimustuloksena voidaan kuitenkin todeta uutisten noudattavan suurimmaksi osaksi tiedotteiden kieltä ja rakennetta – monessa aineistossa jopa sanatarkasti.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta tiedotteella olevan merkittävä vaikutus aiheista kirjoitettujen uutisten muotoon ja sisältöön. Tulokset tukevat tiedottamisen tärkeyttä alati muuttuvalla mediakentällä: Huolellisesti laadittu tiedote on yhä toimittajille tärkeä tiedonlähde ja tiedottaville tahoille erinomainen väylä saada asiansa kuuluvaksi.
Tutkimuksessa on analysoitu jokainen teksti ja otsikko hyödyntäen funktionaalista jaksoanalyysia. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja keskittyy pääosin tekstien funktionaalisiin piirteisiin. Jokainen aineiston teksti on jaettu ja nimetty jaksoihin. Tekstien ensimmäinen jakso, otsikko, on otettu laajempaan tarkasteluun omassa pääluvussaan. Otsikot on luokiteltu, ja niitä on vertailtu sekä mediakohtaisesti että tiedotteiden ja uutisten kesken. Myös tekstien muut jaksot on nimetty ja analysoitu aineistokokonaisuus ja media kerrallaan funktionaalisen jaksoanalyysin avulla.
Analyysi osoittaa aineiston yleisimmän otsikon olevan kertova lauseotsikko ja harvinaisimman leimaotsikko. Koko tekstin jaksoanalyysin perusteella voidaan puolestaan todeta, että aineiston tuotetiedotteille tyypillinen piirre on tapahtumajaksojen vähyys mutta kommentti- ja taustajaksojen paljous. Tutkimus tukee aiempia tutkimuksia siinä, että tiedotteiden merkittävimmät tapahtumat kerrotaan usein jo aloitusjaksossa. Tämä selittää tapahtumajaksojen tarpeen vähenemisen.
Tutkimusaineiston mediakohtaiset erot ovat huomattavia. Karkeasti sanottuna eniten tiedotteita uutisissaan mukailee MTV Uutiset ja vähiten puolestaan Helsingin Sanomat. Myös Ilta-Sanomien uutiset jäljittelevät merkittävästi tiedotteiden kieliasua ja rakennetta mutta eivät yhtä useasti kuin MTV Uutiset. Kauppalehden tunnuspiirteeksi osoittautuu puolestaan lyhyys ja ytimekkyys. Tiedotteen kielen mukailemisen suhteen vaihtelevimmiksi uutisiksi ovat osoittautuneet sellaiset tekstit, joissa lähdeteksteinä toimii tiedotteen lisäksi toiset tiedotteet ja median itse tekemät lisähaastattelut. Yleisenä tutkimustuloksena voidaan kuitenkin todeta uutisten noudattavan suurimmaksi osaksi tiedotteiden kieltä ja rakennetta – monessa aineistossa jopa sanatarkasti.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta tiedotteella olevan merkittävä vaikutus aiheista kirjoitettujen uutisten muotoon ja sisältöön. Tulokset tukevat tiedottamisen tärkeyttä alati muuttuvalla mediakentällä: Huolellisesti laadittu tiedote on yhä toimittajille tärkeä tiedonlähde ja tiedottaville tahoille erinomainen väylä saada asiansa kuuluvaksi.