Työttömyyden muuttunut diskurssi eduskuntakeskusteluissa 1992 ja 2014
Koski, Miikka (2019-03-06)
Työttömyyden muuttunut diskurssi eduskuntakeskusteluissa 1992 ja 2014
(06.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041212190
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041212190
Tiivistelmä
Työtä koskeva politiikka on noussut 1990-luvun alusta alkaen suomalaisen politiikan ytimeen. 1950-80 -luvuilla Suomi koki pitkän ja miltei yhtäjaksoisen talouskasvun, jonka aikana Suomi nousi agraariyhteiskunnasta yhdeksi maailman vauraimmista ja hyvinvoivimmista valtioista. Suomen talous koki historiallisen jyrkän talouden taantuman 1990-luvun alussa, jota kutsutaan lamaksi. Laman seurauksena Suomen työttömyysluvut nousivat ennennäkemättömän korkealle. Vuonna 2014 Suomen työttömyysluvut olivat vakiintuneet ja tilannetta voidaan sanoa rakenteelliseksi työttömyydeksi, koska 1990-luvun alun laman jälkeen työttömyysluvut Suomessa jäivät pysyvästi korkeammalle tasolle.
Tässä pro gradu -työssä vertaillaan kahta opposition hallitukselle tekemää välikysymystä työllisyystilanteesta ja niitä seuranneita täysituntokeskustelua vuosilta 1992 ja 2014 itse tekemäni diskurssianalyyttisen jaottelun avulla. Olen taustoittanut puolueiden ideologista kehittymistä dosentti Rauli Michelssonin Puolueiden historia -teoksen avulla ja Suomen työttömyyspolitiikan kehitystä professori Jorma Kalelan Työttömyys suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvulla -teoksen avulla.
Vertailen talous-sosiaalista ja alueellista diskurssia käsitteleleviä kansanedustajien puheenvuoroja itse kehittämäni diskurssitaulukon avulla. Diskurssitaulukkoa olen hyödntänyt kirjoitusta tukevana työkaluna ja olen täydentänyt sitä laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tämän tutkielman tarkoitus on toimia kartoituksena tämän päivän työttömyyspoliittiseen keskusteluun, johon liittyy olennaiena osana talous-, sosiaali-, ja aluepolitiikka Suomen erityisolosuhteiden vuoksi. Suomi edustaa pohjoismaista sosiaalista universalismia kannattavaa hyvinvointivaltiota, jonka harjoittamana talouspolitiikka on muuttunut 1990-luvun alusta lähtien muun muassa Euroopan unionin jäsenyyden ja yhteisen finanssipolitiikan myötä. Kaupungistumisen vuoksi aluepolitiikka saa entistä enemmän painoarvoa jokaisella politiikkasektorilla Suomessa.
Pro gradu -tutkielmani mukaan suomalainen hyvinvointijärjestelmä on muuttunut työttömyyspolitiikan osalta 1990-luvun alusta. Keskustelu eduskunnassa on muuttunut rakenteellisemmaksi, eli toimijat kykenevät erottamaan ilmiön eri osia. Puolueista erottuvat libeeralit ja konservatiiviset toimijat, sekä kriitikot ja rakentavan keskustelun kannattajat.
Tässä pro gradu -työssä vertaillaan kahta opposition hallitukselle tekemää välikysymystä työllisyystilanteesta ja niitä seuranneita täysituntokeskustelua vuosilta 1992 ja 2014 itse tekemäni diskurssianalyyttisen jaottelun avulla. Olen taustoittanut puolueiden ideologista kehittymistä dosentti Rauli Michelssonin Puolueiden historia -teoksen avulla ja Suomen työttömyyspolitiikan kehitystä professori Jorma Kalelan Työttömyys suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvulla -teoksen avulla.
Vertailen talous-sosiaalista ja alueellista diskurssia käsitteleleviä kansanedustajien puheenvuoroja itse kehittämäni diskurssitaulukon avulla. Diskurssitaulukkoa olen hyödntänyt kirjoitusta tukevana työkaluna ja olen täydentänyt sitä laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tämän tutkielman tarkoitus on toimia kartoituksena tämän päivän työttömyyspoliittiseen keskusteluun, johon liittyy olennaiena osana talous-, sosiaali-, ja aluepolitiikka Suomen erityisolosuhteiden vuoksi. Suomi edustaa pohjoismaista sosiaalista universalismia kannattavaa hyvinvointivaltiota, jonka harjoittamana talouspolitiikka on muuttunut 1990-luvun alusta lähtien muun muassa Euroopan unionin jäsenyyden ja yhteisen finanssipolitiikan myötä. Kaupungistumisen vuoksi aluepolitiikka saa entistä enemmän painoarvoa jokaisella politiikkasektorilla Suomessa.
Pro gradu -tutkielmani mukaan suomalainen hyvinvointijärjestelmä on muuttunut työttömyyspolitiikan osalta 1990-luvun alusta. Keskustelu eduskunnassa on muuttunut rakenteellisemmaksi, eli toimijat kykenevät erottamaan ilmiön eri osia. Puolueista erottuvat libeeralit ja konservatiiviset toimijat, sekä kriitikot ja rakentavan keskustelun kannattajat.