AMERIKKALAISEN KAPITALISMIN KRIISI : Lehman Brothersin konkurssi The New York Timesissa, The Guardianissa, Dagens Nyheterissä ja Helsingin Sanomissa syys–lokakuussa 2008
Varjonen, Hammu (2019-02-28)
AMERIKKALAISEN KAPITALISMIN KRIISI : Lehman Brothersin konkurssi The New York Timesissa, The Guardianissa, Dagens Nyheterissä ja Helsingin Sanomissa syys–lokakuussa 2008
Varjonen, Hammu
(28.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041212086
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041212086
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen investointipankki Lehman Brothersin konkurssin merkityksestä, syistä ja syyllisistä mediassa esitettyjä tulkintoja vuoden 2008 syys– lokakuussa. Konkurssia pidetään käänteenä, jonka myötä Yhdysvalloissa alkanut subprime-velkakriisi laajeni globaaliksi finanssikriisiksi. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana Lehman Brothers ja sen viimeinen toimitusjohtaja Richard Fuld ovat nousseet kriisiin johtaneiden ongelmien vertauskuviksi. Konkurssin mediatulkinnat toimivat kurkistusaukkona siihen, millä tavoin finanssikriisi esitettiin mediassa sen kiivaimmassa vaiheessa.
Aineistoni koostuu The New York Timesin, The Guardianin, Dagens Nyheterin sekä Helsingin Sanomien Lehman Brothersia käsittelevistä teksteistä. Tarkastelen lehtiä otantana siitä, millaiset tulkinnat Lehman Brothersin konkurssista ja finanssikriisistä laajemmin ovat saattaneet nousta keskeisiksi niiden yleisön joukossa. Lehtien vertailu kertoo toisaalta tulkintaeroista New Yorkin ja Lontoon kansainvälisten rahoituskeskusten sekä rahoitusmarkkinoiden kannalta syrjäisten Tukholman ja Helsingin välillä. Toinen vertailuasetelma muodostuu The New York Timesin sekä aineiston eurooppalaisten lehtien välille. Erittelen aineistoa lähiluentaan ja historiantutkimuksen lähdekritiikkiin nojaten. Analyysissä hyödynnän lisäksi laadullisen tutkimuksen NVivo-ohjelmistoa.
Aineistossa Lehman Brothersin konkurssin merkitys muodostuu perinteikkään investointipankin kaatumiseen liitetyn symboliikan kautta. Varsinkin The New York Timesissa ja The Guardianissa konkurssi näyttäytyy investointipankkien aikakauden päätepisteenä. Dagens Nyheterissä ja Helsingin Sanomissa finanssikriisi vaikuttaa konkurssin myötä tulevan entistä lähemmäs suomalaisia ja ruotsalaisia lukijoita. Syypäinä kriisiin esitetään ennen kaikkea rahoitusalan ahneus ja riskinotto, joiden taustalla nähdään amerikkalainen sääntelynvastainen ideologinen viitekehys. Varsinkin aineiston eurooppalaisissa lehdissä on havaittavissa tulkinta kriisitapahtumista maailmantalouden liberalisaatiokehityksen kriisinä.
Aineistoni koostuu The New York Timesin, The Guardianin, Dagens Nyheterin sekä Helsingin Sanomien Lehman Brothersia käsittelevistä teksteistä. Tarkastelen lehtiä otantana siitä, millaiset tulkinnat Lehman Brothersin konkurssista ja finanssikriisistä laajemmin ovat saattaneet nousta keskeisiksi niiden yleisön joukossa. Lehtien vertailu kertoo toisaalta tulkintaeroista New Yorkin ja Lontoon kansainvälisten rahoituskeskusten sekä rahoitusmarkkinoiden kannalta syrjäisten Tukholman ja Helsingin välillä. Toinen vertailuasetelma muodostuu The New York Timesin sekä aineiston eurooppalaisten lehtien välille. Erittelen aineistoa lähiluentaan ja historiantutkimuksen lähdekritiikkiin nojaten. Analyysissä hyödynnän lisäksi laadullisen tutkimuksen NVivo-ohjelmistoa.
Aineistossa Lehman Brothersin konkurssin merkitys muodostuu perinteikkään investointipankin kaatumiseen liitetyn symboliikan kautta. Varsinkin The New York Timesissa ja The Guardianissa konkurssi näyttäytyy investointipankkien aikakauden päätepisteenä. Dagens Nyheterissä ja Helsingin Sanomissa finanssikriisi vaikuttaa konkurssin myötä tulevan entistä lähemmäs suomalaisia ja ruotsalaisia lukijoita. Syypäinä kriisiin esitetään ennen kaikkea rahoitusalan ahneus ja riskinotto, joiden taustalla nähdään amerikkalainen sääntelynvastainen ideologinen viitekehys. Varsinkin aineiston eurooppalaisissa lehdissä on havaittavissa tulkinta kriisitapahtumista maailmantalouden liberalisaatiokehityksen kriisinä.