Teknologinen niputtaminen ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Google v. Euroopan unioni -tapauksen valossa
Lapinlampi, Joona (2019-04-11)
Teknologinen niputtaminen ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Google v. Euroopan unioni -tapauksen valossa
Lapinlampi, Joona
(11.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041212161
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041212161
Tiivistelmä
Euroopan komission mukaan Google on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa mobiilikäyttöjärjestelmien ja mobiilisovellusten markkinoilla. Google on pakottanut Android-laitteiden valmistajia esiasentamaan laitteisiinsa Googlen oletussovelluksia. Googlen sovelluskaupan, Play Storen, lisenssin ehtona on, että sovelluskaupan lisäksi laitteeseen tulee asentaa oletuksena myös Google Search -hakukone sekä Google Chrome -internetselain. Komission mukaan sovellusten sitominen on vääristänyt kilpailua markkinoilla ja aiheuttanut kilpailijoille markkinoille tulon esteitä. Tässä tutkielmassa selvitetään Googlen tapausta esimerkkinä käyttäen, milloin teknologinen lisäominaisuuksien integroiminen käyttöjärjestelmään täyttää määräävän markkina-aseman väärinkäytön kynnyksen. Lisäksi tutkitaan, missä määrin määräävässä asemassa olevan yrityksen on mahdollista täysin itsenäisesti päättää käyttöjärjestelmänsä ominaisuuksista.
Määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle muodostuu erityinen velvollisuus suojella kilpailua. Tästä syystä niputtamiskäytännöt, jotka muussa tapauksessa voitaisiin katsoa objektiivisesti sallituiksi, ovat Googlen tapauksessa kiellettyjä ensinnäkin siksi, että sovellusten asentamiselle asetetut ehdot rajaavat laitevalmistajien ja kuluttajien valinnanvapautta. Toisaalta tutkimusten mukaan iso osa kuluttajista tyytyy käyttämään laitteeseen esiasennettuja sovelluksia. Play Storen lisensoinnille asetetut ehdot estävät tehokkaan kilpailun markkinoilla, koska kilpailijoilla ei ole tosiasiallisesti mahdollisuuksia kilpailla Googlen esiasennettuja oletussovelluksia vastaan.
Tutkielmassa esitetään hypoteettinen tilanne, jossa Apple olisi Googlen sijasta määräävässä asemassa markkinoilla. Näyttäisi siltä, että määräävään asemaan päätynyt yritys ei voi tällaisessa tilanteessa samalla tavalla itsenäisesti hallinnoida päätuotettaan pienempiin kilpailijoihinsa verrattuna. Tässä tilanteessa Applen tulisi siis avata käyttöjärjestelmäänsä siten, että myös kilpailijoiden olisi mahdollista esiasentaa sovelluksiaan oletussovelluksiksi iOS-laitteisiin.
Määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle muodostuu erityinen velvollisuus suojella kilpailua. Tästä syystä niputtamiskäytännöt, jotka muussa tapauksessa voitaisiin katsoa objektiivisesti sallituiksi, ovat Googlen tapauksessa kiellettyjä ensinnäkin siksi, että sovellusten asentamiselle asetetut ehdot rajaavat laitevalmistajien ja kuluttajien valinnanvapautta. Toisaalta tutkimusten mukaan iso osa kuluttajista tyytyy käyttämään laitteeseen esiasennettuja sovelluksia. Play Storen lisensoinnille asetetut ehdot estävät tehokkaan kilpailun markkinoilla, koska kilpailijoilla ei ole tosiasiallisesti mahdollisuuksia kilpailla Googlen esiasennettuja oletussovelluksia vastaan.
Tutkielmassa esitetään hypoteettinen tilanne, jossa Apple olisi Googlen sijasta määräävässä asemassa markkinoilla. Näyttäisi siltä, että määräävään asemaan päätynyt yritys ei voi tällaisessa tilanteessa samalla tavalla itsenäisesti hallinnoida päätuotettaan pienempiin kilpailijoihinsa verrattuna. Tässä tilanteessa Applen tulisi siis avata käyttöjärjestelmäänsä siten, että myös kilpailijoiden olisi mahdollista esiasentaa sovelluksiaan oletussovelluksiksi iOS-laitteisiin.