Emotional speech and affective touch processing in children less than 2 years of age
Maria, Ambika (2019-05-18)
Emotional speech and affective touch processing in children less than 2 years of age
Maria, Ambika
(18.05.2019)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7620-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7620-1
Tiivistelmä
Speech and touch are fundamental ways of communicating emotions in infancy and early childhood. However, little is known about emotional processing in children. The aim of this dissertation was to examine emotional speech and affective touch processing in children less than two years of age. Study I was a systematic review on emotional processing studies done using near-infrared spectroscopy in children up to two years of age. Study II examined two-monthold infant brain responses to different types of emotional speech using diffuse optical tomography (DOT); and Study III explored their association with selfreported maternal pregnancy-related anxiety. Study IV investigated affective touch processing in two-year-old children by using DOT.
Bilateral temporal cortical activation was most commonly reported in response to emotional stimuli in children less than two years of age in earlier studies using NIRS (Study I). In two-month-old infants, we found a positive HbT response to happy > neutral speech in the left posterior superior temporal sulcus (pSTS) and happy > angry speech in the left superior temporal gyrus (STG) and pSTS (Study II). We found that infant HbT responses to sad speech, over left STG and midinsula, correlated negatively with pregnancy-related anxiety symptoms at gestational week 24 (Study III). We observed a positive HbT response to affective touch in the left inferior frontal gyrus (IFG) and left middle temporal gyrus in two-year-old children (Study IV).
Our results demonstrate that two-months-old infants show differential activation to happy speech as compared to neutral and angry speech. In addition, twomonth-old infants’ attenuated processing of sad speech associates with maternal prenatal pregnancy-related anxiety during mid-pregnancy. Lastly, affective touch is processed in two-year-old children in the key components of the “social brain”, and thus affective touch probably plays an important role in forming social bonds between children and their caregivers. Emotionaalisen puheen ja affektiivisen kosketuksen käsittely alle kaksivuotiaiden lasten aivoissa.
Puhe ja kosketus ovat keskeisiä tapoja viestiä tunteita lapsuudessa. Hyvin vähän kuitenkin tiedetään tunteiden prosessoinnista lasten aivoissa. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia tunneäänien ja tunnepitoisen kosketuksen prosessointia alle 2 vuotiailla lapsilla. Tutkimus I oli systemaattinen katsaus tunteiden prosessoinnista 0-2 vuotiailla lapsilla käyttäen lähi-infrapunaspektroskopiaa. Tutkimus II selvitti kahden kuukauden ikäisten vauvojen aivovasteita eri tyyppisille tunneäänille käyttäen diffuusia optista tomografiaa (DOT); ja Tutkimus III keskittyi selvittämään näiden aivovasteiden yhteyttä raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen, jota mitattiin PRAQ-R2 kyselylomakkeella raskauden aikana. Tutkimus IVssä tutkittiin kaksivuotiaiden lasten tunnepitoisen kosketuksen aivovasteita DOTia käyttäen. Havaitsimme, että temporaalilohkon aktivaatio lapsilla aivojen kummallakin puolella oli tavallisin vaste tunnestimuluksille kun tutkimusmenetelmänä käytettiin NIRSiä alle 2 vuotiailla lapsilla (Tutkimus I). Kahden kuukauden ikäisillä vauvoilla havaitsimme positiivisen HbT-vasteen iloiselle > neutraalille puheäänelle vasemman puolen posteriorisessa superiorisessa temporaalisulkuksessa (pSTS) ja iloiselle > vihaiselle puheäänelle vasemman puolen superiorisessa temporaaligyruksessa (STG) (Tutkimus II). Havaitsimme myös, että vauvojen HbT vasteet surulliselle puheäänelle vasemman puolen STGssa ja insulan keskiosassa korreloivat negatiivisesti raskauteen liittyviin ahdistuneisuusoireisiin raskausviikolla 24 (Tutkimus III). Osoitimme lisäksi, että tunnepitoinen kosketus aiheuttaa positiivisen HbT vasteen vasemman puolen inferiorisessa frontaaligyruksessa (IFG) ja vasemman puolen temporaalilohkon keskiosassa kaksivuotiailla lapsilla (Tutkimus IV).Tuloksemme osoittavat, että kahden kuukauden ikäisten vauvojen aivot reagoivat eri tavalla iloiseen puheääneen kuin neutraaliin ja vihaiseen puheääneen. Lisäksi tämän ikäisten vauvojen korostuneet vasteet surulliselle puheäänelle liittyivät äidin raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen. Lopuksi kävi ilmi, että tunnepitoista kosketusta prosessoidaan kaksivuotiaiden lasten aivoissa keskeisillä “sosiaalisten aivojen” alueilla ja siksi tunnepitoisella kosketuksella todennäköisesti on merkittävä rooli sosiaalisten siteiden muodostamisessa lasten ja heitä hoitavien aikuisten välillä.
Bilateral temporal cortical activation was most commonly reported in response to emotional stimuli in children less than two years of age in earlier studies using NIRS (Study I). In two-month-old infants, we found a positive HbT response to happy > neutral speech in the left posterior superior temporal sulcus (pSTS) and happy > angry speech in the left superior temporal gyrus (STG) and pSTS (Study II). We found that infant HbT responses to sad speech, over left STG and midinsula, correlated negatively with pregnancy-related anxiety symptoms at gestational week 24 (Study III). We observed a positive HbT response to affective touch in the left inferior frontal gyrus (IFG) and left middle temporal gyrus in two-year-old children (Study IV).
Our results demonstrate that two-months-old infants show differential activation to happy speech as compared to neutral and angry speech. In addition, twomonth-old infants’ attenuated processing of sad speech associates with maternal prenatal pregnancy-related anxiety during mid-pregnancy. Lastly, affective touch is processed in two-year-old children in the key components of the “social brain”, and thus affective touch probably plays an important role in forming social bonds between children and their caregivers.
Puhe ja kosketus ovat keskeisiä tapoja viestiä tunteita lapsuudessa. Hyvin vähän kuitenkin tiedetään tunteiden prosessoinnista lasten aivoissa. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia tunneäänien ja tunnepitoisen kosketuksen prosessointia alle 2 vuotiailla lapsilla. Tutkimus I oli systemaattinen katsaus tunteiden prosessoinnista 0-2 vuotiailla lapsilla käyttäen lähi-infrapunaspektroskopiaa. Tutkimus II selvitti kahden kuukauden ikäisten vauvojen aivovasteita eri tyyppisille tunneäänille käyttäen diffuusia optista tomografiaa (DOT); ja Tutkimus III keskittyi selvittämään näiden aivovasteiden yhteyttä raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen, jota mitattiin PRAQ-R2 kyselylomakkeella raskauden aikana. Tutkimus IVssä tutkittiin kaksivuotiaiden lasten tunnepitoisen kosketuksen aivovasteita DOTia käyttäen. Havaitsimme, että temporaalilohkon aktivaatio lapsilla aivojen kummallakin puolella oli tavallisin vaste tunnestimuluksille kun tutkimusmenetelmänä käytettiin NIRSiä alle 2 vuotiailla lapsilla (Tutkimus I). Kahden kuukauden ikäisillä vauvoilla havaitsimme positiivisen HbT-vasteen iloiselle > neutraalille puheäänelle vasemman puolen posteriorisessa superiorisessa temporaalisulkuksessa (pSTS) ja iloiselle > vihaiselle puheäänelle vasemman puolen superiorisessa temporaaligyruksessa (STG) (Tutkimus II). Havaitsimme myös, että vauvojen HbT vasteet surulliselle puheäänelle vasemman puolen STGssa ja insulan keskiosassa korreloivat negatiivisesti raskauteen liittyviin ahdistuneisuusoireisiin raskausviikolla 24 (Tutkimus III). Osoitimme lisäksi, että tunnepitoinen kosketus aiheuttaa positiivisen HbT vasteen vasemman puolen inferiorisessa frontaaligyruksessa (IFG) ja vasemman puolen temporaalilohkon keskiosassa kaksivuotiailla lapsilla (Tutkimus IV).Tuloksemme osoittavat, että kahden kuukauden ikäisten vauvojen aivot reagoivat eri tavalla iloiseen puheääneen kuin neutraaliin ja vihaiseen puheääneen. Lisäksi tämän ikäisten vauvojen korostuneet vasteet surulliselle puheäänelle liittyivät äidin raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen. Lopuksi kävi ilmi, että tunnepitoista kosketusta prosessoidaan kaksivuotiaiden lasten aivoissa keskeisillä “sosiaalisten aivojen” alueilla ja siksi tunnepitoisella kosketuksella todennäköisesti on merkittävä rooli sosiaalisten siteiden muodostamisessa lasten ja heitä hoitavien aikuisten välillä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2818]