Opetushenkilöstön työhyvinvointi : työhyvinvoinnin tarkastelua neljän osa-alueen kautta
Venho, Elina (2019-04-27)
Opetushenkilöstön työhyvinvointi : työhyvinvoinnin tarkastelua neljän osa-alueen kautta
(27.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814817
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814817
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida opettajien kokemaa työhyvinvointia neljällä eri koulun hyvinvointimallin osa-alueella: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja koettu terveydentila. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös missä määrin taustamuuttujilla, kuten sukupuoli, työuran pituus kyseisessä koulussa, työsuhteenlaatu ja työsuhteen muoto (kokopäiväisyys/osa-aikaisuus) ovat yhteydessä koettuun työhyvinvointiin ja sen eri osa-alueisiin.
Tutkimusaineisto on osa Opetushallituksen Koulun hyvinvointiprofiili –aineistoa. Aineiston avulla kerätään tietoa opettajien kokemasta työhyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi 1422 opettajaa perus- ja yläkoulusta sekä ammatillista koulutuksesta. Kyselyaineistosta muodostettujen summamuuttujien ja taustatekijöiden välisiä yhteyksiä analysoitiin SPSS Statistics –ohjelman avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien työhyvinvointi on keskimäärin hyvä. Parhaimmaksi osa-alueeksi koettiin itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja huonoimmaksi koettiin koulun olosuhteet. Opettajat kokivat oman terveydentilansa hyväksi, mutta suurin osa vastaajista koki vaikeuksia päästä uneen tai heräilemisiä yöllä sekä väsymystä ja heikotusta. Tutkimustulosten mukaan sukupuolella, työ uran pituudella sekä työsuhteen laadulla on tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koettuun työhyvinvointiin. Aineistosta muodostettiin myös kolme työhyvinvointiprofiiliryhmää. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että opettajien työhyvinvointi on hyvää, mutta kehitettävää kuitenkin löytyy. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää koulujen olosuhteisiin.
Tutkimusaineisto on osa Opetushallituksen Koulun hyvinvointiprofiili –aineistoa. Aineiston avulla kerätään tietoa opettajien kokemasta työhyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi 1422 opettajaa perus- ja yläkoulusta sekä ammatillista koulutuksesta. Kyselyaineistosta muodostettujen summamuuttujien ja taustatekijöiden välisiä yhteyksiä analysoitiin SPSS Statistics –ohjelman avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien työhyvinvointi on keskimäärin hyvä. Parhaimmaksi osa-alueeksi koettiin itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja huonoimmaksi koettiin koulun olosuhteet. Opettajat kokivat oman terveydentilansa hyväksi, mutta suurin osa vastaajista koki vaikeuksia päästä uneen tai heräilemisiä yöllä sekä väsymystä ja heikotusta. Tutkimustulosten mukaan sukupuolella, työ uran pituudella sekä työsuhteen laadulla on tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koettuun työhyvinvointiin. Aineistosta muodostettiin myös kolme työhyvinvointiprofiiliryhmää. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että opettajien työhyvinvointi on hyvää, mutta kehitettävää kuitenkin löytyy. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää koulujen olosuhteisiin.