Referenssipisteestä riippuvat preferenssit Suomen vuokra-asuntomarkkinoilla
Parhiala, Tina (2019-03-22)
Referenssipisteestä riippuvat preferenssit Suomen vuokra-asuntomarkkinoilla
Parhiala, Tina
(22.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110748
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110748
Tiivistelmä
Taloustieteellisten mallien kannalta yksi oleellisimmista asioista on ymmärtää, miten ihmisten kokema hyöty muodostuu. Jos sitä ei ymmärretä, ei kuluttajien valintoja voida mallintaa luotettavasti, eikä siten myöskään markkinoiden toimintaa. Yksi behavioristisen taloustieteen keskeisimpiä ajatuksia on, ettei koettu hyöty riipu ainoastaan absoluuttisesta kulutuksen tasosta, vaan myös jostain referenssipisteestä, johon kulutuksen tasoa verrataan.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan referenssipisteestä riippuvien preferenssien esiintymistä vuokraasuntojen markkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinoita on tutkittu melko vähän siitä huolimatta, että vuokralaiset käyttävät joka kuukausi merkittävän osan käytettävissä olevista tuloistaan niillä. Lisäksi vuokralla asuminen on jo pitkään yleistynyt Suomessa voimakkaasti. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, esiintyykö vuokra-asuntojen markkinoilla referenssipisteitä, jotka vaikuttavat koetun hyödyn määrään. Mahdollisia referenssipisteitä tarkastellaan Suomen yksityisiin vuokra-asuntomarkkinoihin kohdistettua kyselytutkimusaineistoa analysoimalla.
Tutkielma koostuu teoriaosasta ja empiirisestä osasta. Tutkielman alkuosio keskittyy referenssipisteisiin ja niistä riippuviin preferensseihin, subjektiiviseen hyvinvointiin sekä hedonisiin hintoihin liittyviin teorioihin ja empiirisiin tuloksiin. Tutkielman jälkimmäinen osio on kaksiosainen empiirinen tarkastelu, jossa ensin estimoidaan hedoninen hintayhtälö vuokrille, ja tarkastellaan sitten sekä estimoidun vuokran ja todellisen vuokran erotuksen että erityyppisten vuokrankorotusten vaikutuksia ilmoitettuun asumistyytyväisyyteen.
Tulosten perusteella ei voida varmasti sanoa, vaikuttaako asuinalueen vuokrataso asumistyytyväisyyteen, ja muodostaako se siten referenssipisteen. Vuokrankorotuksista sopimukseen sisältyvät korotukset eivät osoittautuneet merkitseviksi, mutta sitä vastoin odottamattomat vuokrankorotukset vaikuttivat asumistyytyväisyyteen laskevasti. Tulosten perusteella voidaan pitää mahdollisena, että nykyisen asunnon odotettu vuokrataso muodostaa referenssipisteen. Myöhemmissä tutkimuksissa selvitettäväksi jää, miten laajemman aineiston avulla muodostetut hintaestimaatit näyttäytyisivät asumistyytyväisyyden tarkastelussa. Lisäksi paneeliaineiston avulla tehty asumistyytyväisyyden tarkastelu mahdollistaisi kiinnostuksen kohteina olevien tekijöiden vaikutusten varmemman eristämisen.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan referenssipisteestä riippuvien preferenssien esiintymistä vuokraasuntojen markkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinoita on tutkittu melko vähän siitä huolimatta, että vuokralaiset käyttävät joka kuukausi merkittävän osan käytettävissä olevista tuloistaan niillä. Lisäksi vuokralla asuminen on jo pitkään yleistynyt Suomessa voimakkaasti. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, esiintyykö vuokra-asuntojen markkinoilla referenssipisteitä, jotka vaikuttavat koetun hyödyn määrään. Mahdollisia referenssipisteitä tarkastellaan Suomen yksityisiin vuokra-asuntomarkkinoihin kohdistettua kyselytutkimusaineistoa analysoimalla.
Tutkielma koostuu teoriaosasta ja empiirisestä osasta. Tutkielman alkuosio keskittyy referenssipisteisiin ja niistä riippuviin preferensseihin, subjektiiviseen hyvinvointiin sekä hedonisiin hintoihin liittyviin teorioihin ja empiirisiin tuloksiin. Tutkielman jälkimmäinen osio on kaksiosainen empiirinen tarkastelu, jossa ensin estimoidaan hedoninen hintayhtälö vuokrille, ja tarkastellaan sitten sekä estimoidun vuokran ja todellisen vuokran erotuksen että erityyppisten vuokrankorotusten vaikutuksia ilmoitettuun asumistyytyväisyyteen.
Tulosten perusteella ei voida varmasti sanoa, vaikuttaako asuinalueen vuokrataso asumistyytyväisyyteen, ja muodostaako se siten referenssipisteen. Vuokrankorotuksista sopimukseen sisältyvät korotukset eivät osoittautuneet merkitseviksi, mutta sitä vastoin odottamattomat vuokrankorotukset vaikuttivat asumistyytyväisyyteen laskevasti. Tulosten perusteella voidaan pitää mahdollisena, että nykyisen asunnon odotettu vuokrataso muodostaa referenssipisteen. Myöhemmissä tutkimuksissa selvitettäväksi jää, miten laajemman aineiston avulla muodostetut hintaestimaatit näyttäytyisivät asumistyytyväisyyden tarkastelussa. Lisäksi paneeliaineiston avulla tehty asumistyytyväisyyden tarkastelu mahdollistaisi kiinnostuksen kohteina olevien tekijöiden vaikutusten varmemman eristämisen.