Syöpäalttius tyypin 1 neurofibromatoosia sairastavien äideillä
Määttänen, Juha (2019-03-25)
Syöpäalttius tyypin 1 neurofibromatoosia sairastavien äideillä
(25.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032810343
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032810343
Tiivistelmä
Tyypin 1 neurofibromatoosi (NF1) on autosomaalisesti vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, jonka aiheuttaa mutaatio neurofibromiini‐proteiinia koodaavassa NF1‐geenissä. Suomessa oireyhtymän ilmaantuvuus on noin 1:2000. NF1 on yksi yleisimmistä harvinaissairauksista. Puolet tautitapauksista on uusien mutaatioiden aiheuttamia, jolloin vanhemmat ovat terveitä. NF1 on kasvunrajoitegeeni, ja sen mutaatioita todetaan monissa syöpäkasvaimissa. NF1:een liittyy lisääntynyt syöpäriski jo lapsuudesta alkaen, ja elinikäinen syöpäsairauden riski on noin kaksinkertainen.
Raskauden aikana istukan läpi kulkee äidin ja sikiön soluja. Ilmiötä, jossa sikiön solut muodostavat pysyvän populaation äidin elimistöön, kutsutaan fetaaliseksi mikrokimerismiksi. Ilmiö on yleisempi kuin aiemmin on luultu, ja sen osuus sairauksien synnyssä on ollut viime vuosina kiihkeän tutkimuksen kohteena. Naisten yleisimmän syövän, rintasyövän, ilmaantuvuudessa sen osuus vaikuttaisi olevan suojeleva. Lisäksi raskaus itsessään laskee naisten syöpäriskiä pitkällä aikavälillä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko NF1:tä sairastavan lapsen synnyttäminen nostaa syöpäriskiä naisella, jolla tautia ei ole. Mahdollinen mekanismi voisi olla toimimatonta NF1‐kasvunrajoitegeeniä kantavien sikiöperäisten solujen myötävaikutus. Aineisto koostuu suomalaisista NF1:tä sairastavien henkilöiden äideistä, joiden syöpäsairastuvuus on selvitetty rekisteritietojen avulla. Syöpäsairaiden henkilöiden sairauskertomukset pyydettiin hoitopaikoista, ja NF1:n diagnostiset kriteerit täyttävät henkilöt suljettiin pois analyyseistä. Seuranta‐aikana ilmaantuneiden syöpätapausten määrää verrattiin syöpärekisterin väestöä koskeviin lukemiin.
Syöpäkasvaimia todettiin 841 äidillä 115 kappaletta 27 872 henkilövuoden seuranta‐aikana. Iän ja sukupuolen suhteen vakioitu syövän standardoitu ilmaantuvuussuhde SIR oli tutkittavilla 0,72 (95 %:n luottamusväli 0,59–0,86). NF1:lle ominaisia syöpiä ei ollut odotettua enempää. Syöpäriski oli linjassa aikaisemmin todetun raskauden suojaavan vaikutuksen kanssa. Tutkimuksen hypoteesi ei saanut vahvistusta, eikä NF1‐potilaiden terveillä äideillä vaikuta olevan kohonnutta syöpäriskiä. Jatkossa mm. NF1‐potilaiden äitien syöpäkasvainten geneettinen analyysi voi tuoda lisätietoa asiaan.
Raskauden aikana istukan läpi kulkee äidin ja sikiön soluja. Ilmiötä, jossa sikiön solut muodostavat pysyvän populaation äidin elimistöön, kutsutaan fetaaliseksi mikrokimerismiksi. Ilmiö on yleisempi kuin aiemmin on luultu, ja sen osuus sairauksien synnyssä on ollut viime vuosina kiihkeän tutkimuksen kohteena. Naisten yleisimmän syövän, rintasyövän, ilmaantuvuudessa sen osuus vaikuttaisi olevan suojeleva. Lisäksi raskaus itsessään laskee naisten syöpäriskiä pitkällä aikavälillä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko NF1:tä sairastavan lapsen synnyttäminen nostaa syöpäriskiä naisella, jolla tautia ei ole. Mahdollinen mekanismi voisi olla toimimatonta NF1‐kasvunrajoitegeeniä kantavien sikiöperäisten solujen myötävaikutus. Aineisto koostuu suomalaisista NF1:tä sairastavien henkilöiden äideistä, joiden syöpäsairastuvuus on selvitetty rekisteritietojen avulla. Syöpäsairaiden henkilöiden sairauskertomukset pyydettiin hoitopaikoista, ja NF1:n diagnostiset kriteerit täyttävät henkilöt suljettiin pois analyyseistä. Seuranta‐aikana ilmaantuneiden syöpätapausten määrää verrattiin syöpärekisterin väestöä koskeviin lukemiin.
Syöpäkasvaimia todettiin 841 äidillä 115 kappaletta 27 872 henkilövuoden seuranta‐aikana. Iän ja sukupuolen suhteen vakioitu syövän standardoitu ilmaantuvuussuhde SIR oli tutkittavilla 0,72 (95 %:n luottamusväli 0,59–0,86). NF1:lle ominaisia syöpiä ei ollut odotettua enempää. Syöpäriski oli linjassa aikaisemmin todetun raskauden suojaavan vaikutuksen kanssa. Tutkimuksen hypoteesi ei saanut vahvistusta, eikä NF1‐potilaiden terveillä äideillä vaikuta olevan kohonnutta syöpäriskiä. Jatkossa mm. NF1‐potilaiden äitien syöpäkasvainten geneettinen analyysi voi tuoda lisätietoa asiaan.