Henkilökunnan kokemus hyvinvointikyselyjen tuottaman tiedon hyödyntämisestä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
Kärjä, Santeri (2019-03-26)
Henkilökunnan kokemus hyvinvointikyselyjen tuottaman tiedon hyödyntämisestä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
(26.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110744
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110744
Tiivistelmä
Työhyvinvointi lisää terveydenhuollon tuottavuutta, henkilöstön työssäjaksamista ja potilasturvallisuutta. Lähijohtaminen ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa ovat keskeisiä tekijöitä hyvän työilmapiirin luomisessa. Työhyvinvointia, työn kuormittavuutta ja lähijohtamisen laatua on mahdollista kartoittaa hyvinvointikyselyillä. Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) on toteuttanut henkilöstön hyvinvointikyselyjä vuosina 2004 - 2017. Kyselyt ovat kartoittaneet kattavasti työntekijän taustoja, työoloja, työtyytyväisyyttä sekä kokemuksia johtamisesta.
Tämä lääketieteen perusopintojen syventävien opintojen työ selvitti hyvinvointikyselyn tuottaman tiedon hyödyntämistä henkilöstön kokemana viidellä Tyksin osastolla, jotka olivat hematologia (TD7), sydänvalvonta (TE3) ja sydänkirurgia (TD3) yhdessä, plastiikka- ja yleiskirurgia (AA5), akuuttipsykiatrian vuodeosasto (A1) sekä suu- ja leukasairauksien klinikka (TO6C). Vastaukset kerättiin tutkijan laatimalla kyselylyllä, joka kohdennettiin lääkäreille, sairaanhoitajille, lähihoitajille ja osastonsihteereille. Vastausprosentti oli 50,8 %.
Vastaajista 29 % koki, että hyvinvointikyselyjen tuottamaa tietoa on käytetty työhyvinvoinnin parantamiseen ja 45 % arvioi, että kyselyä on käytetty ongelmakohtien tunnistamiseen. Vain 30 % koki, että hyvinvointikyselyitä on käytetty ongelmakohtien ratkaisemiseen. Vastaajan työkokemus ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vastauksiin. Myöskään vastaajan osastolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lähijohtamista koskeviin väitteisiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin vain siinä, kuinka hyvin hyvinvointikyselyllä on tunnistettu ongelmakohtia.
Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että hyvinvointikyselyjen tuottamaa tietoa olisi mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin. Seitsemän vastaajaa kymmenestä ei kokenut henkilöstön hyvinvointikyselyn auttavan ongelmakohtien ratkaisemisessa tai parantavan työhyvinvointia. Osastokohtaisella haastattelututkimuksella olisi mahdollista saada kattavampi kuva siitä, kuinka työhyvinvointikyselyjen tietoa on hyödynnetty.
Tämä lääketieteen perusopintojen syventävien opintojen työ selvitti hyvinvointikyselyn tuottaman tiedon hyödyntämistä henkilöstön kokemana viidellä Tyksin osastolla, jotka olivat hematologia (TD7), sydänvalvonta (TE3) ja sydänkirurgia (TD3) yhdessä, plastiikka- ja yleiskirurgia (AA5), akuuttipsykiatrian vuodeosasto (A1) sekä suu- ja leukasairauksien klinikka (TO6C). Vastaukset kerättiin tutkijan laatimalla kyselylyllä, joka kohdennettiin lääkäreille, sairaanhoitajille, lähihoitajille ja osastonsihteereille. Vastausprosentti oli 50,8 %.
Vastaajista 29 % koki, että hyvinvointikyselyjen tuottamaa tietoa on käytetty työhyvinvoinnin parantamiseen ja 45 % arvioi, että kyselyä on käytetty ongelmakohtien tunnistamiseen. Vain 30 % koki, että hyvinvointikyselyitä on käytetty ongelmakohtien ratkaisemiseen. Vastaajan työkokemus ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vastauksiin. Myöskään vastaajan osastolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lähijohtamista koskeviin väitteisiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin vain siinä, kuinka hyvin hyvinvointikyselyllä on tunnistettu ongelmakohtia.
Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että hyvinvointikyselyjen tuottamaa tietoa olisi mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin. Seitsemän vastaajaa kymmenestä ei kokenut henkilöstön hyvinvointikyselyn auttavan ongelmakohtien ratkaisemisessa tai parantavan työhyvinvointia. Osastokohtaisella haastattelututkimuksella olisi mahdollista saada kattavampi kuva siitä, kuinka työhyvinvointikyselyjen tietoa on hyödynnetty.