Hoitotyön lähiesimiesten näkemyksiä työstään Sote-uudistuksessa
Månsson, Ann-Mari (2019-04-03)
Hoitotyön lähiesimiesten näkemyksiä työstään Sote-uudistuksessa
(03.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041512441
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041512441
Tiivistelmä
Suomessa on parhaillaan käynnissä koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudis-tava maakunta- ja sote-uudistus. Uudistuksen on määrä tulla voimaan 1.1.2021 alkaen. Tuleva uudistus vaikuttaa merkittävästi terveydenhuollon hoitohenkilöstön työhön ja asettaa myös uusia haasteita ja vaatimuksia hoitotyön johtamiselle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön lähiesimiesten näkemyksiä työs-tään ja heidän itselleen antamastaan merkityksestä sote-uudistuksessa. Tavoitteena oli luoda uutta tietoa hoitotyön lähiesimiesten työstä johtamistyön sekä uudistuksen suun-nittelun ja toteutuksen tueksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Akavan sairaanhoita-jat ja TAJA ry:n jäseninä olevat hoitotyön lähiesimiehet. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelut suoritettiin puhelinhaastatteluina. Tutkimuk-seen haastateltiin yhteensä seitsemää hoitotyön lähiesimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan hoitotyön lähiesimiehet kokevat olevansa keskeisessä roolissa sote-uudistuksen toteuttamisessa. Tärkeiksi tehtäviksi koettiin henkilöstöjoh-taminen sekä uudistuksen käytäntöön viemiseen liittyvät työtehtävät. Tiedonvälittämi-nen organisaatiossa, henkilöstön sitouttaminen muutokseen, yhteistyön edistäminen sekä toiminnan kehittäminen olivat asioita, joita hoitotyön lähiesimiehet pitivät tärkeinä työtehtävinään uudistuksessa. Hoitotyön lähiesimiesten mukaan heidän toimintaansa edistäviä tekijöitä sote-uudistuksessa olivat hyvä kommunikaatio ja yhteistyö organi-saatiossa, yhteinen tahtotila sekä valtuudet toteuttaa muutosta. Lisäksi oma osaaminen ja aktiivisuus koettiin tärkeiksi toimintaa edistäviksi tekijöiksi. Johtamisjärjestelmän hierarkisuus sekä puutteelliset vaikutusmahdollisuudet koettiin toimintaa estäviksi teki-jöiksi. Ongelmalliseksi koettiin myös yhteistyön tekeminen terveydenhuollon kentällä. Lisäksi työn kuormitustekijät kuten puutteelliset resurssit ja lähiesimiestyön rankkuus koettiin uudistustyötä estäviksi tekijöiksi. Myös hoitotyön lähiesimiesten oma passiivi-suus koettiin estävänä tekijänä. Lähiesimiehet kuvasivat omaa merkitystään sote-uudistuksessa oman osaamisensa, kokemuksen ja käytännön työn edustamisen kautta. Aineistosta voitiin tunnistaa merkityksen muodostuvan myös hoitamisen ytimen kautta, jota lähiesimiehet kokivat hoitotyön johtajina edustavansa.
Lähiesimiehet tulisi ottaa mukaan sote-uudistukseen jo sen suunnitteluvaiheessa ja kui-lua hoitotyön lähiesimiesten ja organisaatioiden johdon kanssa tulisi kaventaa toimin-nan parantamiseksi. Terveydenhuollon johtamisjärjestelmää tulisi kehittää suuntaan, joka tukisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja lisäisi myös hoitotyön lähijohdon vaiku-tusmahdollisuuksia kiinteänä osana organisaatioiden johtamiskokonaisuutta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön lähiesimiesten näkemyksiä työs-tään ja heidän itselleen antamastaan merkityksestä sote-uudistuksessa. Tavoitteena oli luoda uutta tietoa hoitotyön lähiesimiesten työstä johtamistyön sekä uudistuksen suun-nittelun ja toteutuksen tueksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Akavan sairaanhoita-jat ja TAJA ry:n jäseninä olevat hoitotyön lähiesimiehet. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelut suoritettiin puhelinhaastatteluina. Tutkimuk-seen haastateltiin yhteensä seitsemää hoitotyön lähiesimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan hoitotyön lähiesimiehet kokevat olevansa keskeisessä roolissa sote-uudistuksen toteuttamisessa. Tärkeiksi tehtäviksi koettiin henkilöstöjoh-taminen sekä uudistuksen käytäntöön viemiseen liittyvät työtehtävät. Tiedonvälittämi-nen organisaatiossa, henkilöstön sitouttaminen muutokseen, yhteistyön edistäminen sekä toiminnan kehittäminen olivat asioita, joita hoitotyön lähiesimiehet pitivät tärkeinä työtehtävinään uudistuksessa. Hoitotyön lähiesimiesten mukaan heidän toimintaansa edistäviä tekijöitä sote-uudistuksessa olivat hyvä kommunikaatio ja yhteistyö organi-saatiossa, yhteinen tahtotila sekä valtuudet toteuttaa muutosta. Lisäksi oma osaaminen ja aktiivisuus koettiin tärkeiksi toimintaa edistäviksi tekijöiksi. Johtamisjärjestelmän hierarkisuus sekä puutteelliset vaikutusmahdollisuudet koettiin toimintaa estäviksi teki-jöiksi. Ongelmalliseksi koettiin myös yhteistyön tekeminen terveydenhuollon kentällä. Lisäksi työn kuormitustekijät kuten puutteelliset resurssit ja lähiesimiestyön rankkuus koettiin uudistustyötä estäviksi tekijöiksi. Myös hoitotyön lähiesimiesten oma passiivi-suus koettiin estävänä tekijänä. Lähiesimiehet kuvasivat omaa merkitystään sote-uudistuksessa oman osaamisensa, kokemuksen ja käytännön työn edustamisen kautta. Aineistosta voitiin tunnistaa merkityksen muodostuvan myös hoitamisen ytimen kautta, jota lähiesimiehet kokivat hoitotyön johtajina edustavansa.
Lähiesimiehet tulisi ottaa mukaan sote-uudistukseen jo sen suunnitteluvaiheessa ja kui-lua hoitotyön lähiesimiesten ja organisaatioiden johdon kanssa tulisi kaventaa toimin-nan parantamiseksi. Terveydenhuollon johtamisjärjestelmää tulisi kehittää suuntaan, joka tukisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja lisäisi myös hoitotyön lähijohdon vaiku-tusmahdollisuuksia kiinteänä osana organisaatioiden johtamiskokonaisuutta.