Insulinoomat Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1980–2010
Piiroinen, Antti (2019-03-28)
Insulinoomat Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1980–2010
(28.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110743
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040110743
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin harvinaisen haiman neuroendokriinisen kasvaimen, insulinooman, esiintyvyyttä, diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustetta Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin (VSSHP) alueella vuosina 1980–2010. Kasvaimen esiintyvyys on useiden lähteiden mukaan luokkaa 1–4 / 1 000 000. Vastaava tutkimus oli tehty jo Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella, ja tutkimus päätettiin laajentaa valtakunnalliseksi. Tämän tutkimuksen aineisto luovutettiin Tampereen osatyön tekijälle valtakunnallista tutkimusta varten. Koko Suomen aineisto on julkaistu International Journal of Endocrinology – lehdessä.
Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) potilastiedon arkistosta haettiin potilaita insulinooman, haimakasvainten ja hypoglykemian diagnoosikoodeilla. Potilaista seulottiin insulinoomaa sairastavat potilaat Tampereen osatutkimuksessa määritellyin kriteerein. Tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli todennettu hypoglykemiakohtaus ja insulinoomaan sopiva histologinen lausunto kasvaimesta ja/tai insulinoomakasvaimeksi sopiva kuvantamislöydös. Lisäksi insulinooman diagnoosikoodeilla haettiin potilaita myös Tyksin patologian arkistosta ja Suomen Syöpärekisterin tietokannoista. Tutkimukseen otettiin mukaan vain VSSHP:n alueella asuvat vähintään 18-vuotiaat potilaat.
Tutkimuksen sisäänottokriteerit täytti 9 potilasta. Ilmaantuvuus koko tutkimusaikana oli 0,64/ 1 000 000 ja keskimääräinen viive oireiden alusta insulinoomadiagnoosin epäilyyn oli 1 v 9 kk. Kaikki potilaat hoidettiin leikkaushoidolla. Hyvänlaatuisia kasvaimia oli 7. Näistä potilaista 6 parantui ja 1 menehtyi leikkauskomplikaatioihin. Kahdella potilaalla kasvain oli maligni, näistä potilaista toinen menehtyi tautiin 15 kk:n kuluttua leikkauksesta. Tutkimuksen perusteella insulinooman ilmaantuvuus vaikuttaisi olevan nousussa. Insulinooman lisääntyminen havaittiin myös valtakunnallisessa tutkimuksessa, eikä sen syytä tiedetä.
Taudin harvinaisuus vaikeuttaa tutkimista pienissä keskuksissa. Tarkka kuvantaminen on tärkeää leikkaushoitoa suunniteltaessa. Tänä päivänä PET-kuvausmenetelmät ovat tärkeimpiä neuroendokriinisten kasvainten kuten insulinoomien kuvantamismenetelmiä.
Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) potilastiedon arkistosta haettiin potilaita insulinooman, haimakasvainten ja hypoglykemian diagnoosikoodeilla. Potilaista seulottiin insulinoomaa sairastavat potilaat Tampereen osatutkimuksessa määritellyin kriteerein. Tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli todennettu hypoglykemiakohtaus ja insulinoomaan sopiva histologinen lausunto kasvaimesta ja/tai insulinoomakasvaimeksi sopiva kuvantamislöydös. Lisäksi insulinooman diagnoosikoodeilla haettiin potilaita myös Tyksin patologian arkistosta ja Suomen Syöpärekisterin tietokannoista. Tutkimukseen otettiin mukaan vain VSSHP:n alueella asuvat vähintään 18-vuotiaat potilaat.
Tutkimuksen sisäänottokriteerit täytti 9 potilasta. Ilmaantuvuus koko tutkimusaikana oli 0,64/ 1 000 000 ja keskimääräinen viive oireiden alusta insulinoomadiagnoosin epäilyyn oli 1 v 9 kk. Kaikki potilaat hoidettiin leikkaushoidolla. Hyvänlaatuisia kasvaimia oli 7. Näistä potilaista 6 parantui ja 1 menehtyi leikkauskomplikaatioihin. Kahdella potilaalla kasvain oli maligni, näistä potilaista toinen menehtyi tautiin 15 kk:n kuluttua leikkauksesta. Tutkimuksen perusteella insulinooman ilmaantuvuus vaikuttaisi olevan nousussa. Insulinooman lisääntyminen havaittiin myös valtakunnallisessa tutkimuksessa, eikä sen syytä tiedetä.
Taudin harvinaisuus vaikeuttaa tutkimista pienissä keskuksissa. Tarkka kuvantaminen on tärkeää leikkaushoitoa suunniteltaessa. Tänä päivänä PET-kuvausmenetelmät ovat tärkeimpiä neuroendokriinisten kasvainten kuten insulinoomien kuvantamismenetelmiä.