Munuaissiirrännäisen biopsiat TYKS:n munuaiskeskuksessa vuosina 2013–2017 : retrospektiivinen katsaus laatuun ja turvallisuuteen
Alaranta, Ville (2019-04-09)
Munuaissiirrännäisen biopsiat TYKS:n munuaiskeskuksessa vuosina 2013–2017 : retrospektiivinen katsaus laatuun ja turvallisuuteen
Alaranta, Ville
(09.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041112035
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041112035
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2013 - 2017 otettujen munuaissiirrännäisen biopsioiden laatua ja turvallisuutta.
Munuaiskeskuksessa on tiedossa, etteivät biopsiat aina ole tarpeeksi laadukkaita luotettavan diagnostiikan tekemiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin kartoittaa biopsioiden tämänhetkistä laatua, ja vertailla sitä kansainväliseen aineistoon, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin laadun parantamiseksi voidaan ryhtyä. Samalla kiinnitetään huomiota toimenpiteen turvallisuuteen ja seurantaparametrien luotettavuuteen eri hyljintätyyppien diagnostiikassa.
Tutkimusta varten kerättiin Tyksin potilaskertomuksista retrospektiivisesti tietoja kaikista vuoden 2013 alusta 2017 loppuun suoritetuista siirrännäisbiopsioista tiedot munuaissiirtopotilaiden sukupuolesta, iästä biopsiahetkellä, biopsiaindikaatiosta. Biopsianottokertoja oli kaiken kaikkiaan viiden vuoden aikana 113 ja nämä kaikki sisällytettiin tutkimukseen. Komplikaatioita oli 4 ja näistä yksi vaati aktiivisia hoitotoimenpiteitä. Loput kolme olivat pieniä munuaiskapselinalaisia tai munuaisen päällisiä verenvuotoja, jotka tyrehtyivät seurannassa ilman aktiivisia hoitotoimenpiteitä. Tämä noudattaa samaa linjaa kansainvälisen aineiston kanssa, jossa vakavien komplikaatioiden määrä on < 1 %.
Näytteiden laatu havaittiin keskimäärin heikoksi Banff-kriteereillä arvioiden. Hyvää diagnostista laatua (yli 9 munuaiskerästä) oli vain 20,8 % kaikista biopsioista. 16,0 % oli välttäviä (7-9 glomerulusta) ja loput 63,2 % oli huonoja (alle 7 glomerulusta). Käytetyn biopsianeulan paksuudella ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta näytteiden laatuun, toisin kuin ainakin yhdessä aihetta käsittelevässä tutkimuksessa oli saatu tulokseksi. Kahdeksassa tapauksessa havaittiin lisäksi immunofluoresenssia varten tehdyssä leikkeessä olevan enemmän glomeruluksia kuin valomikroskooppileikkeessä.
Akuutin hyljinnän epäilyjä oli 13 ja näistä 5 epäilyä osoittautui oikeaksi. Kroonista hyljintää aineistossa 16 potilaalla. Noin puolet biopsioista oli protokolla- tai kontrollibiopsioita. 54,7 % näistä johti hyljinnänestolääkityksen muutokseen.
Munuaissiirrännäisenbiopsia on turvallinen toimenpide, jolla on suuri merkitys siirrännäisen kunnon seurannassa ja hoitolinjojen valinnassa. Tyksissä on alettava toimenpiteisiin biopsioiden laadun parantamiseksi.
Munuaiskeskuksessa on tiedossa, etteivät biopsiat aina ole tarpeeksi laadukkaita luotettavan diagnostiikan tekemiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin kartoittaa biopsioiden tämänhetkistä laatua, ja vertailla sitä kansainväliseen aineistoon, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin laadun parantamiseksi voidaan ryhtyä. Samalla kiinnitetään huomiota toimenpiteen turvallisuuteen ja seurantaparametrien luotettavuuteen eri hyljintätyyppien diagnostiikassa.
Tutkimusta varten kerättiin Tyksin potilaskertomuksista retrospektiivisesti tietoja kaikista vuoden 2013 alusta 2017 loppuun suoritetuista siirrännäisbiopsioista tiedot munuaissiirtopotilaiden sukupuolesta, iästä biopsiahetkellä, biopsiaindikaatiosta. Biopsianottokertoja oli kaiken kaikkiaan viiden vuoden aikana 113 ja nämä kaikki sisällytettiin tutkimukseen. Komplikaatioita oli 4 ja näistä yksi vaati aktiivisia hoitotoimenpiteitä. Loput kolme olivat pieniä munuaiskapselinalaisia tai munuaisen päällisiä verenvuotoja, jotka tyrehtyivät seurannassa ilman aktiivisia hoitotoimenpiteitä. Tämä noudattaa samaa linjaa kansainvälisen aineiston kanssa, jossa vakavien komplikaatioiden määrä on < 1 %.
Näytteiden laatu havaittiin keskimäärin heikoksi Banff-kriteereillä arvioiden. Hyvää diagnostista laatua (yli 9 munuaiskerästä) oli vain 20,8 % kaikista biopsioista. 16,0 % oli välttäviä (7-9 glomerulusta) ja loput 63,2 % oli huonoja (alle 7 glomerulusta). Käytetyn biopsianeulan paksuudella ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta näytteiden laatuun, toisin kuin ainakin yhdessä aihetta käsittelevässä tutkimuksessa oli saatu tulokseksi. Kahdeksassa tapauksessa havaittiin lisäksi immunofluoresenssia varten tehdyssä leikkeessä olevan enemmän glomeruluksia kuin valomikroskooppileikkeessä.
Akuutin hyljinnän epäilyjä oli 13 ja näistä 5 epäilyä osoittautui oikeaksi. Kroonista hyljintää aineistossa 16 potilaalla. Noin puolet biopsioista oli protokolla- tai kontrollibiopsioita. 54,7 % näistä johti hyljinnänestolääkityksen muutokseen.
Munuaissiirrännäisenbiopsia on turvallinen toimenpide, jolla on suuri merkitys siirrännäisen kunnon seurannassa ja hoitolinjojen valinnassa. Tyksissä on alettava toimenpiteisiin biopsioiden laadun parantamiseksi.