Tytöt ja pojat yhdessä vai erikseen? : Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä liikunnan opetusryhmistä
Tamminiemi, Eerika; Viitala, Venla (2019-04-25)
Tytöt ja pojat yhdessä vai erikseen? : Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä liikunnan opetusryhmistä
(25.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050213901
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050213901
Tiivistelmä
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus korostuvat tämänhetkisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Kouluissa on kuitenkin yhä yleinen käy-täntö jakaa tytöt ja pojat omiksi ryhmikseen liikuntatunneilla. Jaottelu juontaa juurensa liikunnanopetuksen alkuajoista, jolloin tyttöjen ja poikien liikunta on eroteltu toisistaan. Tyttöjen liikunnanopetus aloitettiin poikia myöhemmin. Vielä vuoden 1985 opetussuunnitelmassa tytöille ja pojille määriteltiin eri sisällöt liikunnassa. Nykyään mikään laki tai opetussuunnitelma ei enää määrittele opetuksen toteutustapaa. Julkista keskustelua on herättänyt kysymys siitä, onko sukupuolen mukainen jaottelu edelleen perusteltua vai pitäisikö siirtyä kaikille yhteiseen liikunnanopetukseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten oppilaiden näkemyksiä liikunnan opetusryhmistä. Lisäksi selvitettiin, ovatko oppilaan tämänhetkinen opetusryhmä, sukupuoli, liikunnan arvosana, harrastetun liikunnan määrä, tavoiteorientaatio sekä kokemus motivaatioilmastosta yhteydessä mielipiteeseen liikunnan opetusryhmästä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella 217 oppilaalta neljästä eri varsinaissuomalaisesta koulusta. Tutkittavista noin puolet opiskeli liikuntaa sekaryhmässä ja puolet erillisryhmässä. Määrällistä tutkimusta täydennettiin laadullisella menetelmällä.
Yli puolet tutkittavista kannatti sekaryhmää. Valintaa perusteltiin tottumuksella, fyysisillä sekä yhteishenkeen liittyvillä syillä. Tutkittavista muuttujista tämän hetkinen opetusryhmä, liikunnan arvosana, omatoimisen liikunnan määrä sekä tehtäväsuuntautunut tavoiteorientaatio ja motivaatioilmasto olivat yhteydessä mielipiteeseen opetusryhmästä. Suurin osa oppilaista koki paremmaksi sellaisen ryhmän, jollaisessa itse opiskeli liikuntaa aineistonkeruuhetkellä.
Tämän tutkimuksen perusteella sekaryhmä on oppilaiden mielestä parempi vaihtoehto liikunnanopetuksessa. Vastauksista ja niiden perusteluista voitiin päätellä, että liikunnanopetusta voitaisiin toteuttaa myös jollain muulla tavalla kuin erillis- tai sekaryhmissä. Opetusryhmissä vaikuttaisi olevan kyse tottumuksesta, joten pitäisi uskaltaa kyseenalaistaa perinteiset mallit ja kokeilla uusia vaihtoehtoja liikunnanopetuksessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten oppilaiden näkemyksiä liikunnan opetusryhmistä. Lisäksi selvitettiin, ovatko oppilaan tämänhetkinen opetusryhmä, sukupuoli, liikunnan arvosana, harrastetun liikunnan määrä, tavoiteorientaatio sekä kokemus motivaatioilmastosta yhteydessä mielipiteeseen liikunnan opetusryhmästä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella 217 oppilaalta neljästä eri varsinaissuomalaisesta koulusta. Tutkittavista noin puolet opiskeli liikuntaa sekaryhmässä ja puolet erillisryhmässä. Määrällistä tutkimusta täydennettiin laadullisella menetelmällä.
Yli puolet tutkittavista kannatti sekaryhmää. Valintaa perusteltiin tottumuksella, fyysisillä sekä yhteishenkeen liittyvillä syillä. Tutkittavista muuttujista tämän hetkinen opetusryhmä, liikunnan arvosana, omatoimisen liikunnan määrä sekä tehtäväsuuntautunut tavoiteorientaatio ja motivaatioilmasto olivat yhteydessä mielipiteeseen opetusryhmästä. Suurin osa oppilaista koki paremmaksi sellaisen ryhmän, jollaisessa itse opiskeli liikuntaa aineistonkeruuhetkellä.
Tämän tutkimuksen perusteella sekaryhmä on oppilaiden mielestä parempi vaihtoehto liikunnanopetuksessa. Vastauksista ja niiden perusteluista voitiin päätellä, että liikunnanopetusta voitaisiin toteuttaa myös jollain muulla tavalla kuin erillis- tai sekaryhmissä. Opetusryhmissä vaikuttaisi olevan kyse tottumuksesta, joten pitäisi uskaltaa kyseenalaistaa perinteiset mallit ja kokeilla uusia vaihtoehtoja liikunnanopetuksessa.