Irvikissa vai Hangon kisu? Rakkaalla hahmolla on monta nimeä : hahmonnimet Lewis Carrollin Alice’s Adventures in Wonderland -teoksen eri suomennoksissa
Mäenpää, Hannele (2019-03-29)
29.03.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041112039
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041112039
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Lewis Carrollin Alice’s Adventures in Wonderland -teoksen neljässä suomennoksessa esiintyvää hahmonnimistöä. Aineiston jaottelen kirjallisuusnimien nimityyppien mukaan autenttisiin, realistisiin mutta epäautenttisiin, keinotekoisiin ja lainanimiin. Erittelen nimistön semanttisia sisältöjä ja funktioita ja analysoin suomentajin käyttämiä käännösstrategioita. Kirjallisuusnimien funktiot ovat identifioiva, fiktionaalistava, lokalisoiva, sosiaalinen, deskriptiivinen, assosiatiivinen, affektiivinen, ideologinen, luokitteleva, narratiivinen ja humoristinen. Mahdollisia käännösstrategioita ovat laina, käännös, mukaelma ja korvaaminen.
Tutkimusaineistoni kattaa 73 Lewis Carrollin alkukielistä hahmonnimeä ja kunkin nimen neljä käännösversiota Anni Swanilta, Kirsi Kunnakselta ja Eeva-Liisa Mannerilta, Alice Martinilta sekä Tuomas Nevanlinnalta. Käännökset on julkaistu vuosina 1906−2000. Yhteensä tutkittavia nimiä on noin 350 kappaletta. Suurin osa aineistostani on keinotekoisia nimiä. Realistisia mutta epäautenttisia nimiä on aineistostani noin neljännes, autenttisia nimiä ja lainanimiä vain murto-osa.
Tutkimuksen tulokset vastaavat niitä oletuksia, joita minulle oli Carrollin teoksesta ja sen käännöksistä tehdystä tekstintutkimuksesta syntynyt. Anni Swanin vuoden 1906 käännöstyö on suoraviivaista ja Carrollin tarinaa sensuroimatonta, ja Swanin käännösnimistön tutkimus tukee tätä ajatusta. Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin käännösteksti vuodelta 1972 on mielikuvituksellista ja lapsilukijoita kiinnostavaa kerrontaa, joka saattaa poiketa alkuperäistarinasta hyvinkin paljon, eikä nimistö riitele tämän käsityksen kanssa. Alice Martinin vuoden 1995 suomennoksessa on pyritty säilyttämään alkukielisen tekstin brittiläinen ilmapiiri, eikä tarinan tapahtumia ole muutettu. Myös Martinin käännösnimistö on hyvin lähellä alkukielistä tekstiä. Tuomas Nevanlinnan käännös vuodelta 2000 kertoo tarinaa modernista nykyajan tytöstä, ja myös nimistö on uusimassa suomennoksessa päivitetty 2000-luvulle sopivaksi.
Tutkimukseni päämääränä oli vertailla, millaisia hahmonnimiä eri suomentajat ovat valinneet omiin käännösversioihinsa Lewis Carrollin klassikosta. Pyrkimyksenäni oli kartoittaa suomennosteosten hahmonnimiä. Kirjallisuusnimistön tutkimus on toistaiseksi ollut vielä marginaalista, ja tällä tutkielmalla tavoiteltiin kirjallisuusnimistön tutkimuksen lisäämistä suomalaisessa onomastiikassa.
Tutkimusaineistoni kattaa 73 Lewis Carrollin alkukielistä hahmonnimeä ja kunkin nimen neljä käännösversiota Anni Swanilta, Kirsi Kunnakselta ja Eeva-Liisa Mannerilta, Alice Martinilta sekä Tuomas Nevanlinnalta. Käännökset on julkaistu vuosina 1906−2000. Yhteensä tutkittavia nimiä on noin 350 kappaletta. Suurin osa aineistostani on keinotekoisia nimiä. Realistisia mutta epäautenttisia nimiä on aineistostani noin neljännes, autenttisia nimiä ja lainanimiä vain murto-osa.
Tutkimuksen tulokset vastaavat niitä oletuksia, joita minulle oli Carrollin teoksesta ja sen käännöksistä tehdystä tekstintutkimuksesta syntynyt. Anni Swanin vuoden 1906 käännöstyö on suoraviivaista ja Carrollin tarinaa sensuroimatonta, ja Swanin käännösnimistön tutkimus tukee tätä ajatusta. Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin käännösteksti vuodelta 1972 on mielikuvituksellista ja lapsilukijoita kiinnostavaa kerrontaa, joka saattaa poiketa alkuperäistarinasta hyvinkin paljon, eikä nimistö riitele tämän käsityksen kanssa. Alice Martinin vuoden 1995 suomennoksessa on pyritty säilyttämään alkukielisen tekstin brittiläinen ilmapiiri, eikä tarinan tapahtumia ole muutettu. Myös Martinin käännösnimistö on hyvin lähellä alkukielistä tekstiä. Tuomas Nevanlinnan käännös vuodelta 2000 kertoo tarinaa modernista nykyajan tytöstä, ja myös nimistö on uusimassa suomennoksessa päivitetty 2000-luvulle sopivaksi.
Tutkimukseni päämääränä oli vertailla, millaisia hahmonnimiä eri suomentajat ovat valinneet omiin käännösversioihinsa Lewis Carrollin klassikosta. Pyrkimyksenäni oli kartoittaa suomennosteosten hahmonnimiä. Kirjallisuusnimistön tutkimus on toistaiseksi ollut vielä marginaalista, ja tällä tutkielmalla tavoiteltiin kirjallisuusnimistön tutkimuksen lisäämistä suomalaisessa onomastiikassa.