Aktiivimalli - Työttömien kyykyttämistä vai työllistymisen parantamista
Kalemaa, Riikka (2019-04-04)
Aktiivimalli - Työttömien kyykyttämistä vai työllistymisen parantamista
Kalemaa, Riikka
(04.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040811472
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040811472
Tiivistelmä
Tämän laadullisen pro gradu –tutkielman tavoitteena on tutkia millaista todellisuutta työttömyydestä ja työttömistä rakennetaan. Kiinnostus kohdistuu myös ihmisten ja ihmisryhmien välisiin valtasuhteisiin ja erilaisiin ryhmiin kuulumisen identiteetteihin. Tutkimuksen aineistona on Helsingin Sanomien ja Aamulehden mielipidekirjoitukset, yhteensä 56 kappaletta, jotka on julkaistu 23.12.2017-30.6.2018 välisenä aikana. Tutkielman avulla haluan selvittää mitä ja miten työttömyydestä ja työttömistä kirjoitetaan aktiivimallia koskevissa Helsingin Sanomien ja Aamulehden mielipidekirjoituksissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys paikantuu sosiaalisen konstruktionismin teoriaan siitä, että sosiaalista todellisuutta rakennetaan sosiaalisessa, kielellisessä vuorovaikutuksessa. Tekstiä on analysoitu aineistolähtöisesti ja aineiston analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi. Tutkielma lähtee ajatuksesta, että kielenkäyttö on valintoja ja seurauksia tuottavaa toimintaa. Kieltä käyttäessään ihminen on aina mukana kulttuurissa jota hän toiminnallaan joko ylläpitää, uudistaa tai muuttaa. Diskursseille on ominaista dialogisuus; ne keskustelevat muiden, usein vastakkaisten diskurssien kanssa.
Aineistosta identifioitui kolmenlaisia diskursseja: talouskurin, syrjäytettyjen ja palvelun käyttäjän diskurssit. Diskurssit eivät sulje pois toisiaan, vaan pikemminkin merkityksellistävät rinnakkain sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta.
Aineistosta identifioitui kolmenlaisia diskursseja: talouskurin, syrjäytettyjen ja palvelun käyttäjän diskurssit. Diskurssit eivät sulje pois toisiaan, vaan pikemminkin merkityksellistävät rinnakkain sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta.