Työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyys terveydenhuollossa : Scoping review
Koskivirta, Anniina (2019-04-03)
Työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyys terveydenhuollossa : Scoping review
Koskivirta, Anniina
(03.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040911678
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040911678
Tiivistelmä
Työvuorosuunnittelusovellusten käyttöönotto on aikaa vievä prosessi. Hyvin suunniteltu käyttöönotto parantaa toiminnan tehokkuutta ja sovellusten käytettävyyttä, mikä lisää todennäköisyyttä onnistumiselle ja saa aikaan kustannussäästöjä. Käytettävyystekijät ovat yksi suurimmista esteistä terveydenhuollon teknologian käytölle. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata olemassa olevaa kirjallisuutta terveydenhuollon työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyydestä sekä terveydenhuollon lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan osallistumismahdollisuuksista työvuorosuunnittelusovellusten kehittämisprosessiin.
Tutkimus toteutettiin Scoping review -katsauksena Levacin ym. (2010) menetelmän mukaisesti. Tutkimusaineiston julkaisut (N=12) valittiin, ilman aikarajoitusta, käyttämällä PubMed, CINAHL, Scopus, Web of Science, Embase, ProQuest ja IEEE / Xplore-tietokantoja laajan tutkimusaineiston saamiseksi työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyydestä. Lisäksi suoritettiin manuaalinen haku. Sisäänottokriteerit täyttäneet julkaisut ovat julkaisuvuosiltaan 1984¬–2017 ja ne käsittelivät työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyyttä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Aineiston analyysissä käytettiin temaattista teorialähtöistä analyysiä ja temaattista aineistolähtöistä analyysia. Tutkimustuloksista konsultoitiin seitsemää (n=7) osastonhoitajaa metodologisen tarkkuuden lisäämiseksi.
Työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyyttä tarkasteltiin sen ominaisuuksien mukaan (tehokkuus, vaikuttavuus, tyytyväisyys, muistettavuus, turvallisuus, universaalisuus ja tuottavuus). Keskeiset tulokset työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyydestä osoittivat, että tehokkaalla johtamisella, johdon ja asiantuntijoiden antamalla tuella, kustannussäästöillä, sovellusten helppokäyttöisyydellä ja yksinkertaisuudella on yhteys onnistuneeseen käyttökokemukseen. Kokemukset työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyydestä herättivät loppukäyttäjissä myös pelkoa, epäluottamusta ja haluttomuutta. Työvuorosuunnittelusovelluksia pidettiin vaikeina ja työläinä käyttää. Työvuorosuunnittelusovellusten loppukäyttäjien osallistumista sovellusten kehittämisprosessiin tarkasteltiin viiden teeman kautta: suunnittelu- ja kehittämistyö, koulutus, yhteistyö ja palautekeskustelut. Loppukäyttäjiä havainnoitiin, kuunneltiin, koulutettiin ja asiantuntijat tekivät heidän kanssa tiivistä yhteistyötä.
Terveydenhuollossa tulee kiinnittää huomiota työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyyteen, koska aiheesta on olemassa niukasti tietoa. Tutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa lisää loppukäyttäjän ja työvuorosuunnittelusovelluksen välisestä vuorovaikutuksesta ja käytettävyydestä, jotta työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyyttä voidaan parantaa ja tehostaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työvuorosuunnittelusovelluksia kehitettäessä ja edistettäessä sovellusten käyttäjälähtöisyyttä.
Tutkimus toteutettiin Scoping review -katsauksena Levacin ym. (2010) menetelmän mukaisesti. Tutkimusaineiston julkaisut (N=12) valittiin, ilman aikarajoitusta, käyttämällä PubMed, CINAHL, Scopus, Web of Science, Embase, ProQuest ja IEEE / Xplore-tietokantoja laajan tutkimusaineiston saamiseksi työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyydestä. Lisäksi suoritettiin manuaalinen haku. Sisäänottokriteerit täyttäneet julkaisut ovat julkaisuvuosiltaan 1984¬–2017 ja ne käsittelivät työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyyttä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Aineiston analyysissä käytettiin temaattista teorialähtöistä analyysiä ja temaattista aineistolähtöistä analyysia. Tutkimustuloksista konsultoitiin seitsemää (n=7) osastonhoitajaa metodologisen tarkkuuden lisäämiseksi.
Työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyyttä tarkasteltiin sen ominaisuuksien mukaan (tehokkuus, vaikuttavuus, tyytyväisyys, muistettavuus, turvallisuus, universaalisuus ja tuottavuus). Keskeiset tulokset työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyydestä osoittivat, että tehokkaalla johtamisella, johdon ja asiantuntijoiden antamalla tuella, kustannussäästöillä, sovellusten helppokäyttöisyydellä ja yksinkertaisuudella on yhteys onnistuneeseen käyttökokemukseen. Kokemukset työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyydestä herättivät loppukäyttäjissä myös pelkoa, epäluottamusta ja haluttomuutta. Työvuorosuunnittelusovelluksia pidettiin vaikeina ja työläinä käyttää. Työvuorosuunnittelusovellusten loppukäyttäjien osallistumista sovellusten kehittämisprosessiin tarkasteltiin viiden teeman kautta: suunnittelu- ja kehittämistyö, koulutus, yhteistyö ja palautekeskustelut. Loppukäyttäjiä havainnoitiin, kuunneltiin, koulutettiin ja asiantuntijat tekivät heidän kanssa tiivistä yhteistyötä.
Terveydenhuollossa tulee kiinnittää huomiota työvuorosuunnittelusovelluksen käytettävyyteen, koska aiheesta on olemassa niukasti tietoa. Tutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa lisää loppukäyttäjän ja työvuorosuunnittelusovelluksen välisestä vuorovaikutuksesta ja käytettävyydestä, jotta työvuorosuunnittelusovellusten käytettävyyttä voidaan parantaa ja tehostaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työvuorosuunnittelusovelluksia kehitettäessä ja edistettäessä sovellusten käyttäjälähtöisyyttä.