Trigeminusneuralgian glyserolipuudutusten tulokset Tyksissä 2002-2017
Helttula, Tuomas (2019-04-07)
Trigeminusneuralgian glyserolipuudutusten tulokset Tyksissä 2002-2017
(07.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041112022
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041112022
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan perkutaanisen glyserolipuudutuksen hoitotuloksia trigeminusneuralgian kajoavana hoitomenetelmänä Tyksissä aikavälillä 2002-2017. Tavoitteena oli tutkia, kuinka monta potilasta päätyi lääkehoidosta glyserolipuudutukseen, kuinka usein ensimmäinen puudutus ratkaisi kipuongelman ja mitkä kerättävistä muuttujista ennakoivat uutta kajoavaa hoitoa.
Aineisto koostui VSSHP:n Kliinisen tietopalvelun hakemista potilaista, joille oli merkitty hoitojaksolla trigeminusneuralgiadiagnoosi. Tutkimusaineisto käsitti 45 sisäänottokriteereiltään tutkimukseen sopivan potilaan tiedot. Tutkimuksessa selvitettiin retrospektiivisesti potilaiden trigeminusneuralgian kiputilanteeseen ja lääkehoitoon liittyvät tiedot ennen glyserolipuudutusta, sekä toimenpiteen jälkeen. Lisäksi kivun etiologia sekä demografiset muuttujat pyrittiin selvittämään. Tiedot taulukoitiin ja niistä tehtiin tilastolliset analyysit.
Perkutaanisen glyserolipuudutukset tehokkuus osoittautui tutkimusaineistossamme hieman heikommaksi kuin kirjallisuudessa aiemmin kuvatuissa vastaavissa tutkimuksissa. Glyserolipuudutetuista potilaista noin puolet jouduttiin puuduttamaan uudelleen trigeminusneuralgiakivun palattua. Demografisilla muuttujilla, trigeminusneuralgian etiologialla tai oireen lateraliteetilla ei voitu osoittaa olevan vaikutusta uusintapuudutuksen todennäköisyyteen tutkitussa potilasaineistossa.
Erityisesti voidaan kiinnittää huomiota aineistossa esiintyneeseen suureen idiopaattisten trigeminusneuralgiatapausten määrään. Joidenkin potilaiden kohdalla trigeminusneuralgian etiologian varmistuminen voi vaikuttaa siihen, onko glyserolipuudutus tehokkain toimenpide näiden tapausten kohdalla.
Aineisto koostui VSSHP:n Kliinisen tietopalvelun hakemista potilaista, joille oli merkitty hoitojaksolla trigeminusneuralgiadiagnoosi. Tutkimusaineisto käsitti 45 sisäänottokriteereiltään tutkimukseen sopivan potilaan tiedot. Tutkimuksessa selvitettiin retrospektiivisesti potilaiden trigeminusneuralgian kiputilanteeseen ja lääkehoitoon liittyvät tiedot ennen glyserolipuudutusta, sekä toimenpiteen jälkeen. Lisäksi kivun etiologia sekä demografiset muuttujat pyrittiin selvittämään. Tiedot taulukoitiin ja niistä tehtiin tilastolliset analyysit.
Perkutaanisen glyserolipuudutukset tehokkuus osoittautui tutkimusaineistossamme hieman heikommaksi kuin kirjallisuudessa aiemmin kuvatuissa vastaavissa tutkimuksissa. Glyserolipuudutetuista potilaista noin puolet jouduttiin puuduttamaan uudelleen trigeminusneuralgiakivun palattua. Demografisilla muuttujilla, trigeminusneuralgian etiologialla tai oireen lateraliteetilla ei voitu osoittaa olevan vaikutusta uusintapuudutuksen todennäköisyyteen tutkitussa potilasaineistossa.
Erityisesti voidaan kiinnittää huomiota aineistossa esiintyneeseen suureen idiopaattisten trigeminusneuralgiatapausten määrään. Joidenkin potilaiden kohdalla trigeminusneuralgian etiologian varmistuminen voi vaikuttaa siihen, onko glyserolipuudutus tehokkain toimenpide näiden tapausten kohdalla.