Miten uuden lääkkeen kuluttajahinta muodostuu? : Tarkastelussa T&K-kustannukset, patentti, monopoli, arvoperusteinen hinnoittelu ja Suomen kelakorvausjärjestelmä

Abstract

Uusien lääkkeiden T&K-kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti yleistä hintatasoa nopeammin 1950-luvulta lähtien. Sen sijaan toimialan tuotos, eli uusien lääkkeiden lukumäärä vuotta kohden, on pysynyt keskimäärin lähes vakiona. Toimialan tuottavuus on laskenut kroonisesti kustannuksissa mitattuna. Tämän lisäksi lääkkeiden hinnoittelumallit vaikuttavat olevan murroksessa, mikä johtuu osittain suurista kustannuksista. Suomessa lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä ovat laskeneet lääkkeiden kuluttajahintoja merkittävästi vuodesta 2009, mutta julkisten lääkemenojen kokonaiskustannukset ovat jatkaneet kasvuaan vuodesta 2000, vaikka ne ovatkin laskeneet yksittäisinä vuosina. Julkisten lääkemenojen kokonaiskustannukset vuonna 2017 olivat 1,94 miljardia euroa. Näiden seikkojen takia lääkkeiden hintojen tutkiminen on mielenkiintoista. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten uuden lääkkeen kuluttajahinta muodostuu.

Työssä käsitellään uuden lääkkeen elinkaaren vaiheet kronologisesti ja mielenkiintona on lääkkeen hintaan vaikuttavien tekijöiden tarkastelu. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Uuden lääkkeen T&K-kustannukset ovat yli 2,5 miljardia euroa ja tämän takia rajakustannushinnoittelu ei onnistu lääkkeille. Patentin, mahdollisen monopolin, julkisen vakuutuksen ja toimialan sääntelyn takia lääkkeiden hinnanmuodostus poikkeaa merkittävästi normaalien hyödykkeiden hinnanmuodostuksesta.

Merkittävimmät lääkkeen hintaan vaikuttavat tekijät ovat lääkkeen kustannusvaikuttavuus, vakuuttajan maksuhalukkuus, kilpailutilanne ennen ja jälkeen patentin umpeutumisen, suuret T&K-kustannukset ja julkinen sääntely, kuten esimerkiksi lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä.