LASTEN MAKSABIOPSIAT TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA VUOSINA 2008–2017
Lehisto, Pauli (2019-04-04)
04.04.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040911653
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040911653
Tiivistelmä
Maksabiopsiaa käytetään lapsilla standardimenetelmänä maksasairauksien diagnosoimisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten klinikalla vuosina 2008–2017 tehtyjen maksabiopsioiden tarkka lukumäärä, biopsia-aiheet, löydökset ja komplikaatiot. Tutkimuksen avulla on mahdollista saada tietoa, joka auttaa muokkaamaan tämän toimenpiteen käytäntöjä tarvittaessa parempaan suuntaan.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti sähköisten potilasasiakirjamerkintöjen pohjalta. Tutkittaviksi valittiin kaikki Tyksin lasten ja nuorten klinikalla vuosina 2008–2017 hoidossa olleet potilaat, joille tehtiin hoitojakson aikana koepalan otto maksasta (toimenpidekoodi JJA20) tai maksan kudosnäytteenotto UÄ-ohjauksen avulla (toimenpidekoodi JJ2AT). Biopsioista kerättiin laboratorioarvoja sekä ennen että jälkeen toimenpidettä. Potilaiden verenkuvamuutoksia ja hemodynamiikan tilaa arvioitiin biopsian jälkeisessä seurannassa. Biopsian tuloksia arvioitiin Metavir-kriteereillä, joissa huomioitiin tulehduksen ja fibroosin aste sekä näytteen edustavuus. Seurannassa toimenpiteitä vaatineen vuotokomplikaation saaneita potilaita (n=5) verrattiin vuotamattomiin potilaisiin, joista analyysiin valikoituivat vain seurannassa kaikissa aikapisteissä kirjatut tapaukset (n=55).
Maksabiopsioita oli aineistossamme 76 kpl, potilaita oli 60 kpl, eli osalta biopsia oli otettu tutkimusjakson aikana useampaan kertaan. Potilaista 33 (55 %) oli miehiä ja 27 (45 %) naisia, he olivat iältään 0–17-vuotiaita (keskiarvo 10,2 vuotta). Yleisin biopsiaindikaatio oli maksa-arvojen nousu ilman tiedossa olevaa syytä (n=40, 53 %). Edustavia näytteitä Metavir-luokituksen mukaisesti oli 64 kpl (84 %), ja vain kahdessa tapauksessa histologinen diagnoosi jäi näytteen riittämättömyyden vuoksi saamatta. Tyypillisin biopsialöydös oli normaali histologia (n=28, 37 %). Komplikaatioista yleisin oli kipu (n=25, 33 %), ja verituotteita jouduttiin antamaan viidelle potilaalle (6.6%) verenvuodon vuoksi.
Tutkimuksessa vuotaneiden ja vuotamattomien potilaiden välille muodostui tilastollisesti merkittävä ero biopsian jälkeisissä hemoglobiiniarvoissa, mutta trombosyyttiarvojen tai hemodynamiikan osalta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Lasten maksabiopsia vaikuttaisi olevan Tyksissä turvallinen toimenpide kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna, eikä komplikaatioriski ole suuri.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti sähköisten potilasasiakirjamerkintöjen pohjalta. Tutkittaviksi valittiin kaikki Tyksin lasten ja nuorten klinikalla vuosina 2008–2017 hoidossa olleet potilaat, joille tehtiin hoitojakson aikana koepalan otto maksasta (toimenpidekoodi JJA20) tai maksan kudosnäytteenotto UÄ-ohjauksen avulla (toimenpidekoodi JJ2AT). Biopsioista kerättiin laboratorioarvoja sekä ennen että jälkeen toimenpidettä. Potilaiden verenkuvamuutoksia ja hemodynamiikan tilaa arvioitiin biopsian jälkeisessä seurannassa. Biopsian tuloksia arvioitiin Metavir-kriteereillä, joissa huomioitiin tulehduksen ja fibroosin aste sekä näytteen edustavuus. Seurannassa toimenpiteitä vaatineen vuotokomplikaation saaneita potilaita (n=5) verrattiin vuotamattomiin potilaisiin, joista analyysiin valikoituivat vain seurannassa kaikissa aikapisteissä kirjatut tapaukset (n=55).
Maksabiopsioita oli aineistossamme 76 kpl, potilaita oli 60 kpl, eli osalta biopsia oli otettu tutkimusjakson aikana useampaan kertaan. Potilaista 33 (55 %) oli miehiä ja 27 (45 %) naisia, he olivat iältään 0–17-vuotiaita (keskiarvo 10,2 vuotta). Yleisin biopsiaindikaatio oli maksa-arvojen nousu ilman tiedossa olevaa syytä (n=40, 53 %). Edustavia näytteitä Metavir-luokituksen mukaisesti oli 64 kpl (84 %), ja vain kahdessa tapauksessa histologinen diagnoosi jäi näytteen riittämättömyyden vuoksi saamatta. Tyypillisin biopsialöydös oli normaali histologia (n=28, 37 %). Komplikaatioista yleisin oli kipu (n=25, 33 %), ja verituotteita jouduttiin antamaan viidelle potilaalle (6.6%) verenvuodon vuoksi.
Tutkimuksessa vuotaneiden ja vuotamattomien potilaiden välille muodostui tilastollisesti merkittävä ero biopsian jälkeisissä hemoglobiiniarvoissa, mutta trombosyyttiarvojen tai hemodynamiikan osalta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Lasten maksabiopsia vaikuttaisi olevan Tyksissä turvallinen toimenpide kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna, eikä komplikaatioriski ole suuri.