Digitaalisen pelaamisen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen
Törnqvist, Tony; Luolamaa, Joni (2019-04-10)
Digitaalisen pelaamisen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen
(10.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814740
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814740
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena oli selvittää onko digitaaliseen pelaamiseen käytetty aika yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen 9-12-vuotiailla. Lisäksi tutkittiin, onko peligenrellä tai pelialustalla vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen 9-12 vuotiailla. Aineisto kerättiin tutkimuslomakkeella, jossa hyödynnettiin aiempien tutkimusten käyttämiä mittareita fyysisen aktiivisuuden ja digitaalisen pelaamisen osalta. Fyysistä aktiivisuutta mittaavia muuttujia on käytetty valtakunnallisessa LIITU- tutkimushankkeessa ja digitaalista pelaamista mittaavia muuttujia on käytetty Pelaajabarometri tutkimuksissa. Lopullinen aineisto koostui 148 vastaajasta.
Aineistonanalyysissä käytettiin apuna tilastollisia menetelmiä. Koko aineiston tasolla digitaaliseen pelaamiseen käytetyllä ajalla ei ollut yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen.
Pelikategorioista urheilupeleillä oli myönteinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen. Urheilupelien vaikutus suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen oli havaittavissa koko aineiston tasolla sekä erikseen tyttöjen ja poikien ryhmissä. Muiden pelikategorioiden osalta tilastollisesti merkitseviä eroja ei fyysiseen aktiivisuuteen havaittu.
Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta voidaan todeta, että pelialusta ei vaikuttanut fyysiseen aktiivisuuden määrään tilastollisesti merkitsevästi ja johdonmukaisesti.
Jatkotutkimus olisi mielekästä toteuttaa 13-18 vuotiailla nuorilla, kun drop out ja drop off –ilmiöt mahdollisesti jo vaikuttaisivat tuloksiin. Lisäksi suuremmalla aineistolla eri peligenrejen vertailu muodostuisi helpommaksi, jos jokaiseen pelikategoriaan löytyisi riittävä määrä pelaajia.
Aineistonanalyysissä käytettiin apuna tilastollisia menetelmiä. Koko aineiston tasolla digitaaliseen pelaamiseen käytetyllä ajalla ei ollut yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen.
Pelikategorioista urheilupeleillä oli myönteinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen. Urheilupelien vaikutus suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen oli havaittavissa koko aineiston tasolla sekä erikseen tyttöjen ja poikien ryhmissä. Muiden pelikategorioiden osalta tilastollisesti merkitseviä eroja ei fyysiseen aktiivisuuteen havaittu.
Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta voidaan todeta, että pelialusta ei vaikuttanut fyysiseen aktiivisuuden määrään tilastollisesti merkitsevästi ja johdonmukaisesti.
Jatkotutkimus olisi mielekästä toteuttaa 13-18 vuotiailla nuorilla, kun drop out ja drop off –ilmiöt mahdollisesti jo vaikuttaisivat tuloksiin. Lisäksi suuremmalla aineistolla eri peligenrejen vertailu muodostuisi helpommaksi, jos jokaiseen pelikategoriaan löytyisi riittävä määrä pelaajia.