Verotus ja koulutuksen tuotto : brutto- ja nettotuotot 16 OECD-maalle

Abstract

Kouluttautuminen on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kouluttautuminen nostaa yksilön tulotasoa, hyvinvointia ja voi suojata myös työmarkkinoiden muutoksilta. Yhteiskunnan kannalta kouluttautuminen on tärkeää, koska se kasvattaa yksilöiden tuottavuutta ja siten myös kiihdyttää talouskasvua. On siis tärkeää, että yksilön kannusteet kouluttautua ovat hyvät, jotta yksilöt kouluttautuisivat myös tulevaisuudessa. Verotus voi kuitenkin laskea kannusteita kouluttautua, koska tulotason kasvaessa usein ansiotulojen verotus myös kiristyy, jolloin verotus vie osan koulutuksen tuotosta. Vaikka verotus vaikuttaa merkittävästi yksilön käteen jääviin tuloihin, usein tutkimuksissa sivuutetaan verojen vaikutus laskemalla koulutuksen tuotto perustuen veroja edeltäviin tuloihin. Tässä pro gradu -tutkielmassa pyritään täydentämään tätä aukkoa laskemalla koulutuksen brutto- ja nettotuotot 16 OECD-maalle. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, kuinka paljon verotus alentaa koulutuksesta käteen jäävää tuottoa. Maiden välinen tarkastelu on mielenkiintoista, koska globalisaation myötä on herännyt huoli korkeasti koulutettujen aivovuodosta: muuttavatko korkeasti koulutetut paremman tulotason perässä toiseen maahan?

Yksilöiden kannusteita kouluttautua voidaan mitata laskemalla koulutuksen tuotto palkkaregressiomallilla, jossa selitetään yksilön tuloja koulutuksella ja työkokemuksella. Tässä tutkielmassa lasketaan koulutuksen brutto- ja nettotuotot palkkaregressiomallin avulla siten, että selitettävänä muuttujana ovat sekä veroja edeltävät tulot eli bruttotulot että verojen jälkeiset tulot eli nettotulot. Aineistona käytetään Luxembourg Income Study -mikroaineistoa. Koulutuksen brutto- ja nettotuotot lasketaan 16 OECD-maalle: Alankomaille, Islannille, Iso-Britannialle, Israelille, Itävallalle, Kanadalle, Norjalle, Ranskalle, Ruotsille, Saksalle, Slovakialle, Suomelle, Sveitsille, Tanskalle, Virolle ja Yhdysvalloille. Koulutuksen keskimääräinen suhteellinen bruttotuotto tarkastelluissa maissa vuosina 2004–2013 oli 45,9 % ja vastaavasti keskimääräinen nettotuotto oli 38,6 %. Keskimäärin verotus laski siis koulutuksesta saatavaa tuottoa 16 prosentilla.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että verotuksen huomioiminen laskee koulutuksesta käteen jäävää tuottoa, jonka vuoksi verotus tulisi huomioida koulutuksen tuottoa laskettaessa. Vaikutus on sitä suurempi, mitä kireämpi verotus maassa on. Verotuksen huomioimisen jälkeenkin korkeakoulutuksen tuotto on kuitenkin merkittävä verrattuna toisen asteen koulutuksen suorittamiseen.