Luottoluokitusmuutosten vaikutus credit default swap -sopimusten spreadeihin : Case Eurooppalaiset pörssilistatut pankit vuosina 2012–2018
Mäkelä, Jussi (2019-04-24)
Luottoluokitusmuutosten vaikutus credit default swap -sopimusten spreadeihin : Case Eurooppalaiset pörssilistatut pankit vuosina 2012–2018
Mäkelä, Jussi
(24.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019043013842
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019043013842
Tiivistelmä
Luottoluokittajilla on tärkeä rooli velallisten luottokelpoisuuden arvioinnissa. Luottoluokittajat osallistuvat epäsymmetrisen informaation vähentämiseen markkinaosapuolten väliltä rahoitusmarkkinoilla. Pankit sen sijaan ovat olleet viimeaikaisen finanssikriisistä johtuvan luottoluokituskeskustelun keskiössä. Finanssikriisin jälkeen pahennusta aiheutti monen konkurssiin ajautuneen pankin hyvät luottoluokitukset. Luottoluokitukset ovat myös keskeinen osa pankkien regulaatiota, jossa niitä hyödynnetään luottoriskiä kattavien pääomavaatimusten laskennassa, mikä on herättänyt kritiikkiä.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin tapahtumatutkimuksella luottoluokitusmuutosten vaikutusta eurooppalaisten pörssilistattujen pankkien CDS-spreadtuottoihin. Aineisto kattoi aikavälin 2012–2018 sekä kahden suurimman luottoluokittajan Moody’sin ja S&P:n luottoluokitusten muutokset. Luottoluokitusmuutokseksi katsottiin luottoluokan paraneminen tai heikkeneminen eli luottoluokitusarvioita ei otettu tässä tutkimuksessa huomioon. Tutkimusotoksen lopullinen koko oli 22 pankkia yhdeksästä eri Euroopan maasta. Luottoluokitusmuutosten määrä oli 86, joista parannuksia oli 49 ja heikennyksiä 37.
Luottoluokituksen muutoksella – sekä heikennyksellä että parannuksella – havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus CDS-spreadtuottoihin. Molemmilla muutostyypeillä havaittiin negatiivinen vaikutus tuottoon tapahtumapäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Luottoluokituksen parannuksella oli vahvemmin tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus kumulatiivisen epänormaalin tuoton ollessa –3,20 %. Vastaavasti heikennyksen yhteydessä negatiivinen epänormaali tuotto oli –1,82 %. Epänormaalien tuottojen samansuuntaisuus implikoi, että luottoluokitusmuutosten vaikutus on asymmetrinen.
Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä aikaisempien kanssa siltä osin, että molemmilla luottoluokitusmuutosten tyypeillä on vaikutusta CDS-spreadtuottoihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa myös on löydetty todisteita luottoluokitusten muutosten ennakoiduista ja viivästyneistä vaikutuksista.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin tapahtumatutkimuksella luottoluokitusmuutosten vaikutusta eurooppalaisten pörssilistattujen pankkien CDS-spreadtuottoihin. Aineisto kattoi aikavälin 2012–2018 sekä kahden suurimman luottoluokittajan Moody’sin ja S&P:n luottoluokitusten muutokset. Luottoluokitusmuutokseksi katsottiin luottoluokan paraneminen tai heikkeneminen eli luottoluokitusarvioita ei otettu tässä tutkimuksessa huomioon. Tutkimusotoksen lopullinen koko oli 22 pankkia yhdeksästä eri Euroopan maasta. Luottoluokitusmuutosten määrä oli 86, joista parannuksia oli 49 ja heikennyksiä 37.
Luottoluokituksen muutoksella – sekä heikennyksellä että parannuksella – havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus CDS-spreadtuottoihin. Molemmilla muutostyypeillä havaittiin negatiivinen vaikutus tuottoon tapahtumapäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Luottoluokituksen parannuksella oli vahvemmin tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus kumulatiivisen epänormaalin tuoton ollessa –3,20 %. Vastaavasti heikennyksen yhteydessä negatiivinen epänormaali tuotto oli –1,82 %. Epänormaalien tuottojen samansuuntaisuus implikoi, että luottoluokitusmuutosten vaikutus on asymmetrinen.
Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä aikaisempien kanssa siltä osin, että molemmilla luottoluokitusmuutosten tyypeillä on vaikutusta CDS-spreadtuottoihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa myös on löydetty todisteita luottoluokitusten muutosten ennakoiduista ja viivästyneistä vaikutuksista.