Empatian, avoimuuden ja narsismin yhteys emootioiden havaitsemiseen binokulaarisessa kilpailussa

Abstract

Kliinisissä tutkimuksissa on tarkasteltu erilaisten psyykkisten häiriöiden yhteyttä binokulaarisen kilpailun tehtävään. Binokulaarisen kilpailun menetelmällä voidaan tutkia sitä, minkälaiset sisällöt dominoivat yksilön tietoisuutta. Sen sijaan persoonallisuuden yhteyttä binokulaarisen kilpailun tehtävään on tutkittu suhteellisen vähän. Binokulaarista kilpailua tapahtuu, kun kaksi yhteen sovittamatonta kuvaa esitetään samanaikaisesti eri silmiin. Kuvat kilpailevat havainnon dominanssista eli siitä, kumpi kuva pääsee tietoisuuteen ja havaitaan. Kun kumpikaan havainnoista ei dominoi, syntyy ”sekoittunut havainto”, jolloin kuvat näyttäisivät sulautuvan yhdeksi kuvaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eri persoonallisuuden piirteet, kuten avoimuus, empatia ja narsismi, ovat yhteydessä emootioiden dominanssiin ja havaintojen sekoittumiseen binokulaarisen kilpailun tehtävässä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, dominoivatko emotionaaliset kasvot tietoisuudessa enemmän kuin neutraalit kasvot. Binokulaarisen kilpailun tehtävät kestivät 10 sekuntia. Aineisto kerättiin yliopisto-opiskelijoista ja lopulliseen aineistoon päätyi 94 koehenkilöä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että iloiset ja pelokkaat kasvot dominoivat havaintoa 10 sekunnin mittaisten tehtävien aikana. Surulliset kasvot eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi neutraalien kasvojen dominanssista, mutta taloihin verrattuna ne dominoivat enemmän. Sen sijaan talot dominoivat havaintoa 10 sekunnin aikana suhteessa vihaisiin kasvoihin. Vihaisia kasvoja siis välteltiin, mikä on uusi tulos binokulaarisen kilpailun menetelmällä. Emotionaalisella empatialla ja narsismilla ei havaittu yhteyttä emootioiden dominanssiin tai havaintojen sekoittumiseen. Sen sijaan sekä kognitiivinen empatia että avoimuus olivat yhteydessä sekoittuneisiin havaintoihin. Jatkotarkastelussa selvisi, että kognitiivinen empatia välitti avoimuuden yhteyttä sekoittuneisiin havaintoihin. Kognitiivisen empatian mediaatiovaikutus avoimuuteen oli uusi tulos. Jatkossa olisi hyvä tutkia, ovatko ylipäätään avoimuus ja kognitiivinen empatia päällekkäisiä käsitteitä, sillä ne korreloivat myös keskenään. Tässä tutkimuksessa havaittiin myös, että mitä enemmän koehenkilöillä oli masentuneisuutta, sitä enemmän koehenkilö raportoi havainneensa sekoittuneita havaintoja. Tulevaisuudessa olisikin hyvä tutkia lisää sekoittuneiden havaintojen havaitsemista ja sen hyödyntämistä kliinisesti diagnostiikan apuvälineenä.