Suorituskyvyn mittaaminen asiantuntijaorganisaatiossa
Pyörälä, Sini (2019-05-03)
Suorituskyvyn mittaaminen asiantuntijaorganisaatiossa
Pyörälä, Sini
(03.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814807
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814807
Tiivistelmä
Suorituskyky on termi, jolle on olemassa useita eri määritelmiä. Yleisesti suorituskyvyllä tarkoitetaan mitattavan kohteen kykyä saavuttaa tietyt asetetut tavoitteet. Suorituskyvyn mittaus voi liittyä esimerkiksi prosessiin, toimintaan tai henkilöön. Suorituskyvyn mittareiden määrittelyssä erityisesti asiantuntijatyön luonne on koettu hankalaksi tekijäksi. Asiantuntijatyö on luovaa, monimuotoista, prosessit ovat harvoin standardisoituja ja sisältää paljon aineetonta pääomaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten asiantuntijaorganisaatiossa mitataan suorituskykyä. Tarkoituksena oli myös selvittää haastatteluiden kautta johdon ja asiantuntijoiden näkemykset siitä, miten he kokevat suorituskyvyn mittauksen nykytilanteen ja miten sitä voisi parantaa. Asiantuntijaorganisaation suorituskyvyn mittauksessa tulisi hyödyntää ei-rahamääräisiä suorituskyvyn mittareita. Teoreettisen viitekehyksen avulla pyrittiin löytämään uusia näkökulmia asiantuntijaorganisaatioiden suorituskyvyn mittaukselle. Ei-rahamääräisten mittareiden tarkastelun kohteeksi valittiin osaaminen ja koulutus, tuotoksen laatu, aika ja ajankäyttö, innovointi ja yhteistyö, läpimenoaika, viihtyvyys, vaihtelu ja työilmapiiri.
Tutkimustulosten perusteella asiantuntijaorganisaatiossa käytetään ei-rahamääräisiä mittareita, mutta aineettoman pääoman mittarit ovat suhteellisen vähäiset verrattuna operatiivisen toiminnan mittareihin. Ei-rahamääräiset mittarit case-organisaatiossa mittasivat laatua, ajankäyttöä ja työilmapiiriä. Case-organisaatiossa oli olemassa työkaluja ja toimintamalleja, joita voisi hyödyntää aineettoman pääoman ja ei-rahamääräisten tekijöiden suorituskyvyn mittauksessa. Suorituskyvyn mittarit palvelevat tällä hetkellä enemmän johtoa kuin asiantuntijoita. Jatkossa tavoite on luoda mittaristo, joka hyödyttää molempia osapuolia. Tutkimustulosten pohjalta vahvistui, että asiantuntijaorganisaatioissa voitaisiin hyödyntää paremmin vielä suorituskyvyn mittareita asiantuntijan työn ohjauksessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten asiantuntijaorganisaatiossa mitataan suorituskykyä. Tarkoituksena oli myös selvittää haastatteluiden kautta johdon ja asiantuntijoiden näkemykset siitä, miten he kokevat suorituskyvyn mittauksen nykytilanteen ja miten sitä voisi parantaa. Asiantuntijaorganisaation suorituskyvyn mittauksessa tulisi hyödyntää ei-rahamääräisiä suorituskyvyn mittareita. Teoreettisen viitekehyksen avulla pyrittiin löytämään uusia näkökulmia asiantuntijaorganisaatioiden suorituskyvyn mittaukselle. Ei-rahamääräisten mittareiden tarkastelun kohteeksi valittiin osaaminen ja koulutus, tuotoksen laatu, aika ja ajankäyttö, innovointi ja yhteistyö, läpimenoaika, viihtyvyys, vaihtelu ja työilmapiiri.
Tutkimustulosten perusteella asiantuntijaorganisaatiossa käytetään ei-rahamääräisiä mittareita, mutta aineettoman pääoman mittarit ovat suhteellisen vähäiset verrattuna operatiivisen toiminnan mittareihin. Ei-rahamääräiset mittarit case-organisaatiossa mittasivat laatua, ajankäyttöä ja työilmapiiriä. Case-organisaatiossa oli olemassa työkaluja ja toimintamalleja, joita voisi hyödyntää aineettoman pääoman ja ei-rahamääräisten tekijöiden suorituskyvyn mittauksessa. Suorituskyvyn mittarit palvelevat tällä hetkellä enemmän johtoa kuin asiantuntijoita. Jatkossa tavoite on luoda mittaristo, joka hyödyttää molempia osapuolia. Tutkimustulosten pohjalta vahvistui, että asiantuntijaorganisaatioissa voitaisiin hyödyntää paremmin vielä suorituskyvyn mittareita asiantuntijan työn ohjauksessa.