Suomalaisten asenteet sosiaalietuuksien saajia kohtaan vuosina 1995-2015
Raitanen, Noora (2019-04-12)
Suomalaisten asenteet sosiaalietuuksien saajia kohtaan vuosina 1995-2015
(12.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041612609
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041612609
Tiivistelmä
Eriarvoisuus on lisääntynyt 2010-luvulla ja yhä useampi elää perusturvan varassa. Väestön on esitetty jakautuneen kahtia ja viime vuosina on toistuvasti esitetty, miten asenteet huono-osaisia kohtaan ovat tiukentuneet. Joidenkin tutkijoiden mukaan solidaarisuusvaje ja sosiaalinen etäisyys ovat kasvaneet. Kansalaiset eivät ole enää yhtä halukkaita rahoittamaan huono-osaisten etuuksia ja palveluita. Tässä tutkielmassa selvitetään suoma-laisten asenteita sosiaalietuuksien saajia kohtaan vuosien 1995 ja 2015 välillä. Tutkielmassa tarkastellaan saavatko väitteet solidaarisuusvajeen lisääntymisestä tukea tutkimuksen tuloksista. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri taustatekijät selittävät mielipiteitä.
Empiirisenä aineistona tutkielmassa käytetään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppi-aineessa kerättyä Konse-surveyainestoa. Tutkimusmenetelminä käytetään suoria jakaumia, ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Mielipiteitä tarkasteltiin suhteessa vastaajan sukupuoleen, ikään, koulutukseen, työmarkkina-asemaan ja sosioekonomiseen asemaan.
Tulokset osoittivat, että aikaisempaa suurempi osa väestöstä on sitä mieltä, että sosiaaliavustukset menevät tarpeeseen ja että tuen saajat eivät ole laiskoja ja näin itse syyllisiä ahdinkoonsa. Eri väestöryhmien osalta kansalaisten näkemyksissä on hieman eroja, sillä naiset, korkeasti koulutetut, työttömät ja ikääntyneet suhtautuvat useammin myönteisemmin tuen saajiin kuin muut, kun taas nuoret, matalasti koulutetut, miehet, yrittäjät sekä maanviljelijät suhtautuivat hieman kielteisemmin. Kuitenkaan kriittisemmin asennoituvat eivät erottuneet näyttävästi muiden joukosta. Keskustelu solidaarisuusvajeen lisääntymisestä ei saa tukea tämän tutkimuksen tuloksista.
Empiirisenä aineistona tutkielmassa käytetään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppi-aineessa kerättyä Konse-surveyainestoa. Tutkimusmenetelminä käytetään suoria jakaumia, ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Mielipiteitä tarkasteltiin suhteessa vastaajan sukupuoleen, ikään, koulutukseen, työmarkkina-asemaan ja sosioekonomiseen asemaan.
Tulokset osoittivat, että aikaisempaa suurempi osa väestöstä on sitä mieltä, että sosiaaliavustukset menevät tarpeeseen ja että tuen saajat eivät ole laiskoja ja näin itse syyllisiä ahdinkoonsa. Eri väestöryhmien osalta kansalaisten näkemyksissä on hieman eroja, sillä naiset, korkeasti koulutetut, työttömät ja ikääntyneet suhtautuvat useammin myönteisemmin tuen saajiin kuin muut, kun taas nuoret, matalasti koulutetut, miehet, yrittäjät sekä maanviljelijät suhtautuivat hieman kielteisemmin. Kuitenkaan kriittisemmin asennoituvat eivät erottuneet näyttävästi muiden joukosta. Keskustelu solidaarisuusvajeen lisääntymisestä ei saa tukea tämän tutkimuksen tuloksista.