Muisti- tai keskittymisvaikeuksia kokevien lasten ja nuorten koettu liikunnallinen pätevyys
Pulkkinen, Arttu; Väisänen, Emmi (2019-04-16)
Muisti- tai keskittymisvaikeuksia kokevien lasten ja nuorten koettu liikunnallinen pätevyys
(16.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814861
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814861
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU 2016) -tutkimuksen aineistoa (N=4398) hyödyntäen muisti- tai keskittymisvaikeuksia ilmoittaneiden viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten koettua liikunnallista pätevyyttä. Koettua liikunnallista pätevyyttä tarkasteltiin sekä pelkästä muisti- tai keskittymisvaikeudesta (muisti- tai keskittymisvaikeus -ryhmä, n=586) että muisti- tai keskittymisvaikeuden lisäksi muista vaikeuksista (päällekkäiset vaikeudet -ryhmä, n=636) ilmoittaneiden ryhmissä. Muisti- tai keskittymisvaikeuksia ja päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneiden koettua liikunnallista pätevyyttä verrattiin niihin, jotka eivät ilmoittaneet mistään vaikeudesta (vammattomat-ryhmä). Lisäksi muisti- tai keskittymisvaikeuksia ja päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneiden ryhmissä tarkasteltiin vaikeusasteiden (vaikeus ei juuri häiritse arjessa/vaikeus häiritsee arjessa), sukupuolten (poika/tyttö) ja ikäryhmien (11–12-vuotiaat, 13–14-vuotiaat ja 15–16-vuotiaat) välisiä eroja koetussa liikunnallisessa pätevyydessä.
Koettu liikunnallinen pätevyys oli sekä muisti- tai keskittymisvaikeuksia että päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla melko korkea, mutta alhaisempi kuin vammattomilla. Alhaisin koettu liikunnallinen pätevyys oli päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla, jotka kokivat muisti- tai keskittymisvaikeuden häiritsevän arjessa. Pojilla oli pääosin korkeampi koettu liikunnallinen pätevyys kuin tytöillä sekä muisti- tai keskittymisvaikeuksia että päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla. Ikäryhmien välillä havaittiin eroja muisti- tai keskittymisvaikeuksia ilmoittaneilla: vanhimmalla ikäryhmällä (15–16-vuotiaat) oli alhaisempi koettu liikunnallinen pätevyys kuin nuorimmalla (11–12-vuotiaat) ikäryhmällä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että muisti- tai keskittymisvaikeus voi olla negatiivisesti yhteydessä koettuun liikunnalliseen pätevyyteen. Yhteys voi vahvistua lapsen sukupuolesta tai iästä riippumatta, jos muisti- tai keskittymisvaikeus häiritsee arjessa ja samalla sen rinnalla koetaan muita vaikeuksia.
Koettu liikunnallinen pätevyys oli sekä muisti- tai keskittymisvaikeuksia että päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla melko korkea, mutta alhaisempi kuin vammattomilla. Alhaisin koettu liikunnallinen pätevyys oli päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla, jotka kokivat muisti- tai keskittymisvaikeuden häiritsevän arjessa. Pojilla oli pääosin korkeampi koettu liikunnallinen pätevyys kuin tytöillä sekä muisti- tai keskittymisvaikeuksia että päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla. Ikäryhmien välillä havaittiin eroja muisti- tai keskittymisvaikeuksia ilmoittaneilla: vanhimmalla ikäryhmällä (15–16-vuotiaat) oli alhaisempi koettu liikunnallinen pätevyys kuin nuorimmalla (11–12-vuotiaat) ikäryhmällä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että muisti- tai keskittymisvaikeus voi olla negatiivisesti yhteydessä koettuun liikunnalliseen pätevyyteen. Yhteys voi vahvistua lapsen sukupuolesta tai iästä riippumatta, jos muisti- tai keskittymisvaikeus häiritsee arjessa ja samalla sen rinnalla koetaan muita vaikeuksia.