”Ne on kuitenkin tunteita ja ne on arvokkaita” : affektit arkistoissa sata vuotta Suomen sisällissodan jälkeen
Virta, Petra (2019-05-02)
”Ne on kuitenkin tunteita ja ne on arvokkaita” : affektit arkistoissa sata vuotta Suomen sisällissodan jälkeen
Virta, Petra
(02.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050614440
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050614440
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat sisällissodan arkistoissa nykypäivänä koetut affektit, eli suppeammin määriteltynä tunteet. Arkistojen affekteja nykypäivän näkökulmasta on tutkittu yleisestikin vähän, joten tämän tyyppiselle tutkimukselle on tarvetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat sisällissodan arkistojen tunneilmapiirin muodostumiseen nykypäivänä, miten affektit liittyvät arkistoammattilaisen työelämään, sekä miten arkistoammattilainen käsittelee työhönsä liittyviä affekteja. Koska affektit vaikuttavat kognitiivisiin toimintoihin sekä hyvinvointiin, niitä ei voida jättää huomioimatta arkistoissa toimiessa. Tutkimalla arkistojen tunteita, opimme ymmärtämään niiden merkityksen paremmin.
Pääpaino tutkimuksessa on arkistoammattilaisten tunteissa ja kokemuksissa, joita selvitettiin haastattelemalla kuutta arkistoammattilaista sellaisista arkistoista, joissa on paljon sisällissodan aineistoa. Tällaisia arkistoja olivat Kansallisarkisto, Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Suomalaisen Kirjallisuudenseuran arkisto sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkisto. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, joita analysoitiin luokittelemalla haastateltavien vastaukset eri teemojen alle. Näiden teemojen perus-teella muodostettiin käsityksiä siitä, miten affektit kytkeytyvät nykypäivänä sisällissodan arkistoihin.
Tutkimuksessa selvisi, että yksilön tunnekokemukseen arkistossa voi vaikuttaa hyvin moni tekijä. Nämä tekijät liittyvät ensinnäkin arkistoon ja sen aineistoon, toiseksi henkilöön ja kolmanneksi tilanteeseen, jossa arkisto ja henkilö kohtaavat. Kaikki mahdolliset tekijät eivät muodosta yksittäisen arkiston käyttäjän tunnekokemusta. Eri tekijät on kuitenkin huomioitava mahdollisimman laajasti, jotta saadaan kattava käsitys siitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat tunteiden kehittymiseen arkistoissa. Arkistoammattilaisten työelämässä affekteja ei aina kuitenkaan osata huomioida, vaikka niitä töiden ohessa koetaankin. Toisiin työtehtäviin affektit myös liittyvät kiinteästi, esimerkiksi asiakaspalveluun kuuluu oleellisesti tunnetyö. Vaikka affektien käsitteleminen on tärkeää, siihen ei haluta ylempää tulevaa ohjausta, vaan se toteutetaan pikemminkin epävirallisesti esimerkiksi keskustelemalla kollegoiden kanssa.
Pääpaino tutkimuksessa on arkistoammattilaisten tunteissa ja kokemuksissa, joita selvitettiin haastattelemalla kuutta arkistoammattilaista sellaisista arkistoista, joissa on paljon sisällissodan aineistoa. Tällaisia arkistoja olivat Kansallisarkisto, Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Suomalaisen Kirjallisuudenseuran arkisto sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkisto. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, joita analysoitiin luokittelemalla haastateltavien vastaukset eri teemojen alle. Näiden teemojen perus-teella muodostettiin käsityksiä siitä, miten affektit kytkeytyvät nykypäivänä sisällissodan arkistoihin.
Tutkimuksessa selvisi, että yksilön tunnekokemukseen arkistossa voi vaikuttaa hyvin moni tekijä. Nämä tekijät liittyvät ensinnäkin arkistoon ja sen aineistoon, toiseksi henkilöön ja kolmanneksi tilanteeseen, jossa arkisto ja henkilö kohtaavat. Kaikki mahdolliset tekijät eivät muodosta yksittäisen arkiston käyttäjän tunnekokemusta. Eri tekijät on kuitenkin huomioitava mahdollisimman laajasti, jotta saadaan kattava käsitys siitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat tunteiden kehittymiseen arkistoissa. Arkistoammattilaisten työelämässä affekteja ei aina kuitenkaan osata huomioida, vaikka niitä töiden ohessa koetaankin. Toisiin työtehtäviin affektit myös liittyvät kiinteästi, esimerkiksi asiakaspalveluun kuuluu oleellisesti tunnetyö. Vaikka affektien käsitteleminen on tärkeää, siihen ei haluta ylempää tulevaa ohjausta, vaan se toteutetaan pikemminkin epävirallisesti esimerkiksi keskustelemalla kollegoiden kanssa.