Case-tutkimus IFRS 9 -standardimuutoksen koetuista vaikutuksista suurissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä : erityistarkastelussa muuttunut suojauslaskenta
Piispanen, Niklas (2019-05-02)
Case-tutkimus IFRS 9 -standardimuutoksen koetuista vaikutuksista suurissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä : erityistarkastelussa muuttunut suojauslaskenta
Piispanen, Niklas
(02.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814841
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814841
Tiivistelmä
Nykymaailmassa yritykset kohtaavat monia riskejä, joilla saattaa olla merkittäväkin vaikutus niiden liiketoimintaan. Yritystoiminnalle tärkeä suorituskyvyn ennustettavuus on niin yritysjohdon kuin sidosryhmienkin intresseissä. Siksi riskienhallinta erityisesti rahoitusinstrumentteja hyödyntämällä on noussut tärkeään rooliin. Erilaisten arvostustapojen vuoksi suojattava kohde ja sitä suojaava instrumentti saatetaan kuitenkin esittää raportoinnissa eri tilikausilla, vaikka ne olisikin tarkoitettu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa erisuuntaiset vaikutukset tuottoon netottavat toisiaan. Suojauslaskenta on kirjanpitotekniikka, jolla yrityksille tarjotaan mahdollisuus suojauskohteen ja suojaavan instrumentin tulosvaikutuksen normaalista poikkeavaan tunnistamiseen ja siten nettomuutoksen esittämiseen samalla raportointiajanjaksolla.
Rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista, arvonalentumista sekä suojauslaskentaa käsittelevä IFRS 9 -standardi astui voimaan 1.1.2018 ja sitä on noudatettava sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aiempaan IAS 39 -standardiin verrattuna kyseessä on laaja muutos, jonka yhtenä ydintarkoituksista on kytkeä suojauslaskenta entistä tiiviimmin yritysten todellisuudessa noudattamaan riskienhallintapolitiikkaan antamalla enemmän soveltamisvapauksia. Standardi on kuitenkin yhä periaatepohjainen eikä esitä täsmällisiä toimintaohjeita sitä soveltaville yhteisöille.
Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään suurten suomalaisten pörssiyritysten kokemuksia IFRS 9:n käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyen. Empiirisen aineiston muodostavat kolme teemahaastattelua, joissa standardin parissa työskentelevät henkilöt antavat näkemyksiään aihepiiriin liittyen. Haastattelujen kvalitatiivisen analyysin perusteella kartoitetaan mielipiteiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä peilataan havaintoja alan teoriaan akateemisiin lähteisiin viitaten. Aineisto on kerätty huhtikuussa 2018 vain hetki standardin pakollisen soveltamisen astuttua voimaan ja tarjoaa siten uutta tutkimustietoa standardin soveltamisesta suomalaisissa pörssiyhtiöissä.
Tutkimustulosten perusteella standardimuutos on onnistunut varsinkin suojauslaskennan osalta. Erityisesti arvonalentumissäännökset herättivät epävarmuutta, sillä finanssisektorin ulkopuoliset yritykset pitivät uuden ECL-mallin rakentamista haastavana. Myös liitetietojen todellinen hyödyllisyys epäilytti ja standardissa vaadittu liitetietojen määrä koettiin kohtuuttomaksi, koska kohdeyritysten positio rahoitusinstrumenteissa oli vaatimaton.
Rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista, arvonalentumista sekä suojauslaskentaa käsittelevä IFRS 9 -standardi astui voimaan 1.1.2018 ja sitä on noudatettava sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aiempaan IAS 39 -standardiin verrattuna kyseessä on laaja muutos, jonka yhtenä ydintarkoituksista on kytkeä suojauslaskenta entistä tiiviimmin yritysten todellisuudessa noudattamaan riskienhallintapolitiikkaan antamalla enemmän soveltamisvapauksia. Standardi on kuitenkin yhä periaatepohjainen eikä esitä täsmällisiä toimintaohjeita sitä soveltaville yhteisöille.
Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään suurten suomalaisten pörssiyritysten kokemuksia IFRS 9:n käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyen. Empiirisen aineiston muodostavat kolme teemahaastattelua, joissa standardin parissa työskentelevät henkilöt antavat näkemyksiään aihepiiriin liittyen. Haastattelujen kvalitatiivisen analyysin perusteella kartoitetaan mielipiteiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä peilataan havaintoja alan teoriaan akateemisiin lähteisiin viitaten. Aineisto on kerätty huhtikuussa 2018 vain hetki standardin pakollisen soveltamisen astuttua voimaan ja tarjoaa siten uutta tutkimustietoa standardin soveltamisesta suomalaisissa pörssiyhtiöissä.
Tutkimustulosten perusteella standardimuutos on onnistunut varsinkin suojauslaskennan osalta. Erityisesti arvonalentumissäännökset herättivät epävarmuutta, sillä finanssisektorin ulkopuoliset yritykset pitivät uuden ECL-mallin rakentamista haastavana. Myös liitetietojen todellinen hyödyllisyys epäilytti ja standardissa vaadittu liitetietojen määrä koettiin kohtuuttomaksi, koska kohdeyritysten positio rahoitusinstrumenteissa oli vaatimaton.