Opettajien kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnin muutoksista
Sintonen, Salla; Veteläsuo, Samuli (2019-04-30)
Opettajien kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnin muutoksista
(30.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814862
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814862
Tiivistelmä
Liikunnan oppilasarviointi muuttui viimeisimmän opetussuunnitelman astuessa voimaan. Merkittävimpinä muutoksina mainittakoon lajitaitojen jääminen pois arviointikriteerien joukosta, aktiivisuuden ja yrittämisen lisääntynyt rooli arvioinnissa sekä se, ettei fyysisten kunto-ominaisuuksien mittaamista käytetä enää arvioinnin välineenä. Lisäksi liikunnan arviointi on jaettu tasan oppimisen ja työskentelyn tavoitteiden kesken.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien kokemuksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kuudennelle luokalle määritellyistä arviointikriteereistä suhteessa edeltävän opetussuunnitelman (2004) vastaaviin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, ohjaavatko jotkin arviointikriteereistä opettajien suorittamaa oppilasarviointia muita kriteerejä enemmän. Lisäksi tutkittiin opettajien käyttämiä arviointikäytäntöjä ja niiden muuttumista opetussuunnitelman vaihtumisen seurauksena.
Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla. Haastatteluihin osallistui seitsemän opettajaa, jotka ovat opettaneet liikuntaa kuudennelle luokalle sekä edellisen (2004) että uusimman (2014) opetussuunnitelman ollessa käytössä. Haastateltaviin otettiin yhteyttä sähköpostitse Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta. Tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opettajat pitivät uusimmassa opetussuunnitelmassa korostettua aktiivisuutta ja yrittämistä hyvänä lisänä arviointikriteereihin. Arvioinnin koettiin muuttuneen kannustavammaksi ja palkitsevammaksi. Sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä mittaavat arviointikriteerit olivat korostuneet arvioinnissa, mitä opettajat niin ikään pitivät positiivisena muutoksena. Mittaustuloksien käytöstä luopuminen herätti erilaisia mielipiteitä. Muutosta pidettiin sekä kannustavana että arviointia vaikeuttavana seikkana. Arviointikriteereistä eniten opettajien arviointia ohjaavaksi kriteeriksi koettiin ensimmäinen arviointikriteeri: ”osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntatehtäviä.” Muutoksena arviointikäytännöissään opettajat mainitsivat lisääntyneen itsearvioinnin, dokumentoinnin merkityksen korostumisen sekä arvioinnin jakamisen tasan työskentelyn ja oppimisen tavoitteiden kesken. Osa opettajista kuitenkin koki, etteivät heidän käyttämänsä arviointikäytännöt ole uuden opetussuunnitelman myötä muuttuneet. Muutos on tapahtunut vain tavoitteissa, joihin arviointi perustuu.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien kokemuksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kuudennelle luokalle määritellyistä arviointikriteereistä suhteessa edeltävän opetussuunnitelman (2004) vastaaviin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, ohjaavatko jotkin arviointikriteereistä opettajien suorittamaa oppilasarviointia muita kriteerejä enemmän. Lisäksi tutkittiin opettajien käyttämiä arviointikäytäntöjä ja niiden muuttumista opetussuunnitelman vaihtumisen seurauksena.
Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla. Haastatteluihin osallistui seitsemän opettajaa, jotka ovat opettaneet liikuntaa kuudennelle luokalle sekä edellisen (2004) että uusimman (2014) opetussuunnitelman ollessa käytössä. Haastateltaviin otettiin yhteyttä sähköpostitse Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta. Tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opettajat pitivät uusimmassa opetussuunnitelmassa korostettua aktiivisuutta ja yrittämistä hyvänä lisänä arviointikriteereihin. Arvioinnin koettiin muuttuneen kannustavammaksi ja palkitsevammaksi. Sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä mittaavat arviointikriteerit olivat korostuneet arvioinnissa, mitä opettajat niin ikään pitivät positiivisena muutoksena. Mittaustuloksien käytöstä luopuminen herätti erilaisia mielipiteitä. Muutosta pidettiin sekä kannustavana että arviointia vaikeuttavana seikkana. Arviointikriteereistä eniten opettajien arviointia ohjaavaksi kriteeriksi koettiin ensimmäinen arviointikriteeri: ”osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntatehtäviä.” Muutoksena arviointikäytännöissään opettajat mainitsivat lisääntyneen itsearvioinnin, dokumentoinnin merkityksen korostumisen sekä arvioinnin jakamisen tasan työskentelyn ja oppimisen tavoitteiden kesken. Osa opettajista kuitenkin koki, etteivät heidän käyttämänsä arviointikäytännöt ole uuden opetussuunnitelman myötä muuttuneet. Muutos on tapahtunut vain tavoitteissa, joihin arviointi perustuu.