Oppilaiden asenteita monimateriaalista käsityötä kohtaan yläkoulun seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla
Hautamäki, Laura (2019-04-13)
Oppilaiden asenteita monimateriaalista käsityötä kohtaan yläkoulun seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla
(13.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814860
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050814860
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää oppilaiden asenteita monimateriaalista käsityötä kohtaan. Lisäksi ollaan kiinnostuneita seitsemäs ja kahdeksasluokkalisten sekä tyttöjen ja poikien eroista asenteissa monimateriaalista käsityötä kohtaan. Monimateriaalinen käsityö tuli perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2016. Monimateriaalisessa käsityössä käytetään laajasti erilaisia materiaaleja ja työstötekniikoita. Asenteilla tarkoitetaan ihmisten melko pysyviäkin tapoja ajatella asioista.
Tutkimus toteutettiin määrällistä tutkimusotetta hyödyntäen. Otos koostuu yhteensä 170 seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaista oppilaasta. Oppilaat ovat kahdesta eri kaupungista ja neljästä eri koulusta. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketta hyväksi käyttäen. Käytetty kyselylomake on jo aiemmin laajasti käytetty asenteiden tutkimiseen. Sitä on käyttänyt sekä Opetushallitus, että myöhemmin koulutuksen arviointikeskus Karvi. Tämän lisäksi kyselylomakkeessa oli yksi käsityötä käsittelevä avoin kysymys.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2018. Kyselylomake oli laadittu valmiiksi sähköiseen muotoon, jonka jälkeen se analysoitiin tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen. Analyysissä asenne jaettiin kolmeen ulottuvuuteen kyselylomakkeen osioiden perusteella. Eri asenneulottuvuudet olivat oppilaiden näkemykset osaamisestaan monimateriaalisessa käsityössä, monimateriaalisen käsityön hyödyllisyyden kokemukset ja käsitys kiinnostuneisuudesta monimateriaalista käsityötä kohtaan. Avoimen kysymyksen vastaukset jaettiin positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin vastaajiin.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella oppilaiden asenteet monimateriaalista käsityötä kohtaan ovat positiiviset. Jokaisella asenneulottuvuudella oppilaiden asenteet olivat positiivisia. Seitsemäsluokkalaiset asennoituivat kahdeksasluokkalaisia positiivisemmin osaamisen ulottuvuudella. Hyödyllisyyden ja kiinnostavuuden asenneulottuvuudella kahdeksasluokkalaiset oppilaat asennoituivat seitsemäsluokkalaisia paremmin. Pojat asennoituivat tyttöjä positiivisimmin monimateriaaliseen käsityöhön jokaisella asenneulottuvuudella.
Avoimen kysymyksen vastausten perusteella suurin osa oppilaista asennoitui käsityöhön positiivisesti. Tämän tutkimusten tulosten perusteella oppilaat suhtautuvat positiivisesti monimateriaaliseen käsityöhön, joka puoltaa käsityön opetuksen jatkamista monimateriaalisena.
Tutkimus toteutettiin määrällistä tutkimusotetta hyödyntäen. Otos koostuu yhteensä 170 seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaista oppilaasta. Oppilaat ovat kahdesta eri kaupungista ja neljästä eri koulusta. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketta hyväksi käyttäen. Käytetty kyselylomake on jo aiemmin laajasti käytetty asenteiden tutkimiseen. Sitä on käyttänyt sekä Opetushallitus, että myöhemmin koulutuksen arviointikeskus Karvi. Tämän lisäksi kyselylomakkeessa oli yksi käsityötä käsittelevä avoin kysymys.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2018. Kyselylomake oli laadittu valmiiksi sähköiseen muotoon, jonka jälkeen se analysoitiin tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen. Analyysissä asenne jaettiin kolmeen ulottuvuuteen kyselylomakkeen osioiden perusteella. Eri asenneulottuvuudet olivat oppilaiden näkemykset osaamisestaan monimateriaalisessa käsityössä, monimateriaalisen käsityön hyödyllisyyden kokemukset ja käsitys kiinnostuneisuudesta monimateriaalista käsityötä kohtaan. Avoimen kysymyksen vastaukset jaettiin positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin vastaajiin.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella oppilaiden asenteet monimateriaalista käsityötä kohtaan ovat positiiviset. Jokaisella asenneulottuvuudella oppilaiden asenteet olivat positiivisia. Seitsemäsluokkalaiset asennoituivat kahdeksasluokkalaisia positiivisemmin osaamisen ulottuvuudella. Hyödyllisyyden ja kiinnostavuuden asenneulottuvuudella kahdeksasluokkalaiset oppilaat asennoituivat seitsemäsluokkalaisia paremmin. Pojat asennoituivat tyttöjä positiivisimmin monimateriaaliseen käsityöhön jokaisella asenneulottuvuudella.
Avoimen kysymyksen vastausten perusteella suurin osa oppilaista asennoitui käsityöhön positiivisesti. Tämän tutkimusten tulosten perusteella oppilaat suhtautuvat positiivisesti monimateriaaliseen käsityöhön, joka puoltaa käsityön opetuksen jatkamista monimateriaalisena.