Sotilaiden sielunmaisema : jaettu kokemus jatkosodasta epävirallisissa valokuvissa
Syväniemi, Maria (2019-04-12)
Sotilaiden sielunmaisema : jaettu kokemus jatkosodasta epävirallisissa valokuvissa
(12.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050914922
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050914922
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on epävirallisista sotavalokuvista löytyvä jaettu kokemus. Tutkimuskysymykseni on, mitä epäviralliset valokuvat kertovat suomalaisten sotilaiden jatkosodan jaetusta kokemuksesta. Keskityn tutkielmassani pohtimaan jaettua kokemusta viholliskuvan ja maiseman osalta.
Tutkimus liittyy uuden sotahistorian perinteeseen. Lähestymistapani on mikrohistoriallinen, sillä tutkin vain kahden epävirallisen kuvaajan kuvia, joiden avulla avarran näkökulman koskemaan laajempaa ihmisjoukkoa. Teoreettisena lähtökohtana on kokemushistoria ja sen metodit. Merkitysjärjestelmien ja odotushorisontin avulla olen selvittänyt valokuvaajien henkilökohtaisten seikkojen vaikutusta valokuvien aiheiden muotoutumiselle. Kuvien tulkinnassa olen soveltanut ikonologian metodeja. Pohdin myös kameran teknisiä ominaisuuksia kokemusten tallentajana.
Aineistonani on kahden epävirallisen sotakuvaajan, Niilo Syväniemen ja Antti Gunnar ”Guni” Salosen, jatkosodasta ottamia valokuvia, joita he myivät eteenpäin. Syväniemen kuvakauppa keskittyi hänen lähipiiriinsä, kun taas Salosen kuvien myynti oli laajamittaista. Tutkimalla epävirallisten sotakuvien kauppaa olen päässyt sotilaiden keskuudessa olevien suosituimpien kuva-aiheiden, viholliskuvien ja maisemien, äärelle. Kuvakaupan tutkiminen on ollut avain jaetun kokemuksen tavoittamiseksi. Valokuvien lisäksi olen käyttänyt lähteenä myös Niilo Syväniemen muistelmia ja sota-ajan muistiinpanoja.
Yksi tutkimuksen tuottamista tuloksista on, että merkitysjärjestelmien tuntemus vaikuttaa olennaisesti kuvien tulkitsemiseen syventäen analyysia. Sotilaiden kokemusta jatkosodasta ei voida kuitenkaan tiivistää yhteen lauseeseen – kokemuksia on yhtä monta kuin kokijoita. Esimerkiksi kokemus vihollisesta oli ristiriitainen. Valokuvissa on jatkuvasti läsnä myös subjektiivinen kokemus aiheen valinnasta ja sommittelusta lähtien. Se mikä sotilaiden kokemuksissa oli yhteistä ja jaettua, tulee hyvin esille kuvakaupan avulla. Halutuimmat kuvat viestivät niissä olevien tilanteiden ja tapahtumien merkityksellisyydestä, sotilaiden sielunmaisemasta.
Kuvakaupan suosio kertoo myös valokuvien voimasta kokemuksen tallentajana. Syväniemi ja Salonen eivät myöhemmin palanneet sotakuviinsa, vaikka kertoivat sotakokemuksistaan muuten. Kamera onnistui tallentamaan sodan non-verbaalista kokemusta, jota oli myöhemminkään vaikea sanallistaa. Kokemusten tallentaja kamera on voimakas väline.
Tutkimus liittyy uuden sotahistorian perinteeseen. Lähestymistapani on mikrohistoriallinen, sillä tutkin vain kahden epävirallisen kuvaajan kuvia, joiden avulla avarran näkökulman koskemaan laajempaa ihmisjoukkoa. Teoreettisena lähtökohtana on kokemushistoria ja sen metodit. Merkitysjärjestelmien ja odotushorisontin avulla olen selvittänyt valokuvaajien henkilökohtaisten seikkojen vaikutusta valokuvien aiheiden muotoutumiselle. Kuvien tulkinnassa olen soveltanut ikonologian metodeja. Pohdin myös kameran teknisiä ominaisuuksia kokemusten tallentajana.
Aineistonani on kahden epävirallisen sotakuvaajan, Niilo Syväniemen ja Antti Gunnar ”Guni” Salosen, jatkosodasta ottamia valokuvia, joita he myivät eteenpäin. Syväniemen kuvakauppa keskittyi hänen lähipiiriinsä, kun taas Salosen kuvien myynti oli laajamittaista. Tutkimalla epävirallisten sotakuvien kauppaa olen päässyt sotilaiden keskuudessa olevien suosituimpien kuva-aiheiden, viholliskuvien ja maisemien, äärelle. Kuvakaupan tutkiminen on ollut avain jaetun kokemuksen tavoittamiseksi. Valokuvien lisäksi olen käyttänyt lähteenä myös Niilo Syväniemen muistelmia ja sota-ajan muistiinpanoja.
Yksi tutkimuksen tuottamista tuloksista on, että merkitysjärjestelmien tuntemus vaikuttaa olennaisesti kuvien tulkitsemiseen syventäen analyysia. Sotilaiden kokemusta jatkosodasta ei voida kuitenkaan tiivistää yhteen lauseeseen – kokemuksia on yhtä monta kuin kokijoita. Esimerkiksi kokemus vihollisesta oli ristiriitainen. Valokuvissa on jatkuvasti läsnä myös subjektiivinen kokemus aiheen valinnasta ja sommittelusta lähtien. Se mikä sotilaiden kokemuksissa oli yhteistä ja jaettua, tulee hyvin esille kuvakaupan avulla. Halutuimmat kuvat viestivät niissä olevien tilanteiden ja tapahtumien merkityksellisyydestä, sotilaiden sielunmaisemasta.
Kuvakaupan suosio kertoo myös valokuvien voimasta kokemuksen tallentajana. Syväniemi ja Salonen eivät myöhemmin palanneet sotakuviinsa, vaikka kertoivat sotakokemuksistaan muuten. Kamera onnistui tallentamaan sodan non-verbaalista kokemusta, jota oli myöhemminkään vaikea sanallistaa. Kokemusten tallentaja kamera on voimakas väline.