Osastojen hoitohenkilökunnan tehtävät hoitoelvytyksessä : toimintakortin kehittäminen
Hevonoja, Eeva (2019-04-01)
Osastojen hoitohenkilökunnan tehtävät hoitoelvytyksessä : toimintakortin kehittäminen
(01.04.2019)
Turun yliopisto
suljettu
Tiivistelmä
Osastojen hoitohenkilökunnan toimintaa tai osastojen hoitohenkilökunnan ja elvytysryhmän välistä yhteistyötä sairaalan sisällä tapahtuneessa hoitoelvytyksessä ei juurikaan ole tutkittu, vaikka tiedetään, että ei-teknisillä taidoilla kuten ryhmän koordinoinnilla ja tiimityöllä on vaikutusta potilaan selviytymiseen sydänpysähdyksestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää hoitoelvytyksen toimintamalli sairaalan osastojen hoitohenkilökunnalle ja kehittää sen käyttöä edistävä toimintakortti.
Tutkimus oli laadullinen kuvaileva toimintamallin kehittämistutkimus. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa yhdessä suomalaisessa yliopistollisessa keskussairaalassa: 1.) Osastojen hoitohenkilökunnan mahdolliset tehtävät hoitoelvytyksessä tunnistettiin elvytyssuosituksista ja teho-osaston henkilökunnan jäsenistä kootun Medical Emergency Teamin (MET) jäsenten haastatteluaineistosta (n = 66). 2.) Määritettiin osastojen hoitohenkilökunnan toiminta nominal group menetelmä (NGT) haastatteluilla (n = 2), sisältäen listauksen tehtävien sisällön validiteetin arvion. Ensimmäiseen haastatteluun osallistui MET-ryhmän jäseniä (n = 6) ja toiseen eri osastojen sairaanhoitajia ja röntgenhoitajia (n = 8). 3.) Kehitettiin toimintamalli ja tämän toteuttamiseen toimintakortti. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teema-analyysillä ja kuvailevin tilastollisin menetelmin.
Listaus osastojen hoitohenkilökunnan tehtävistä sisälsi 33 eri tehtävää. NGT-haastatteluilla saavutettiin asiantuntijoiden kesken yhteisymmärrys osastojen hoitohenkilökunnan tärkeimmistä tehtävistä hoitoelvytyksessä. Tulokseksi saatiin yhteensä 21 tehtävää, jotka luokiteltiin kolmeen ryhmään: 1) välittömästi suoritettavat peruselvytystoimet, 2.) Muut ennen MET-ryhmän saapumista suoritettavat tehtävät ja 3.) Hoitoelvytyksen aikaiset tehtävät.
Tutkimus tuotti uutta tietoa osastojen hoitohenkilökunnan ja MET-ryhmän välisestä työnjaosta hoitoelvytyksessä sairaalan sisällä sekä tilanteen hallintaa edistävistä ei-teknisistä taidoista. Elvytyssuositukset määrittivät vain 60 % niistä tehtävistä, jotka arvioitiin tärkeiksi tässä tutkimuksessa. Tuloksiin sisältyi myös kuusi tehtävää, joita ei mainita elvytyssuosituksissa ollenkaan. Tulevaisuudessa tulisi selvittää, miten tulokseksi saatujen tehtävien suorittaminen ja niitä ilmentävän toimintakortin käyttö vaikuttavat elvytysryhmän toimintaan sekä potilaiden selviytymiseen sairaalan sisällä tapahtuneesta sydänpysähdyksestä.
Tutkimus oli laadullinen kuvaileva toimintamallin kehittämistutkimus. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa yhdessä suomalaisessa yliopistollisessa keskussairaalassa: 1.) Osastojen hoitohenkilökunnan mahdolliset tehtävät hoitoelvytyksessä tunnistettiin elvytyssuosituksista ja teho-osaston henkilökunnan jäsenistä kootun Medical Emergency Teamin (MET) jäsenten haastatteluaineistosta (n = 66). 2.) Määritettiin osastojen hoitohenkilökunnan toiminta nominal group menetelmä (NGT) haastatteluilla (n = 2), sisältäen listauksen tehtävien sisällön validiteetin arvion. Ensimmäiseen haastatteluun osallistui MET-ryhmän jäseniä (n = 6) ja toiseen eri osastojen sairaanhoitajia ja röntgenhoitajia (n = 8). 3.) Kehitettiin toimintamalli ja tämän toteuttamiseen toimintakortti. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teema-analyysillä ja kuvailevin tilastollisin menetelmin.
Listaus osastojen hoitohenkilökunnan tehtävistä sisälsi 33 eri tehtävää. NGT-haastatteluilla saavutettiin asiantuntijoiden kesken yhteisymmärrys osastojen hoitohenkilökunnan tärkeimmistä tehtävistä hoitoelvytyksessä. Tulokseksi saatiin yhteensä 21 tehtävää, jotka luokiteltiin kolmeen ryhmään: 1) välittömästi suoritettavat peruselvytystoimet, 2.) Muut ennen MET-ryhmän saapumista suoritettavat tehtävät ja 3.) Hoitoelvytyksen aikaiset tehtävät.
Tutkimus tuotti uutta tietoa osastojen hoitohenkilökunnan ja MET-ryhmän välisestä työnjaosta hoitoelvytyksessä sairaalan sisällä sekä tilanteen hallintaa edistävistä ei-teknisistä taidoista. Elvytyssuositukset määrittivät vain 60 % niistä tehtävistä, jotka arvioitiin tärkeiksi tässä tutkimuksessa. Tuloksiin sisältyi myös kuusi tehtävää, joita ei mainita elvytyssuosituksissa ollenkaan. Tulevaisuudessa tulisi selvittää, miten tulokseksi saatujen tehtävien suorittaminen ja niitä ilmentävän toimintakortin käyttö vaikuttavat elvytysryhmän toimintaan sekä potilaiden selviytymiseen sairaalan sisällä tapahtuneesta sydänpysähdyksestä.