Kansainvälinen tiedoksianto - osana asianosaisen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
Sundqvist, Jenna (2019-04-11)
Kansainvälinen tiedoksianto - osana asianosaisen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
Sundqvist, Jenna
(11.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051015086
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051015086
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on kansainvälisen tiedoksiannon oikeudenmukaisuus siviiliprosessissa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on vastaajan oikeutena korostuva kontradiktorinen periaate ja varsinkin kantajalle kuuluva access to justice -periaate. Tutkimuksessa selvitetään, onko mahdollista, että toisen asianosaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu paremmin kuin toisen kansainvälisessä tiedoksiannossa. Lisäksi selvitetään missä tilanteissa nämä mahdolliset oikeuksien väliset ristiriidat tulevat erityisesti ilmi. Tämän ohella yksilöidään rajat ylittävässä tiedoksiannossa ilmeneviä oikeusturvaongelmia.
Tutkimuksen teema sijoittuu kansainvälisen prosessioikeuden alueelle. Aihetta kuitenkin lähestytään kansainvälisoikeudellisesta ja universaalista näkökulmasta, vaikka lähtökohta on Suomen sijoittuminen tässä kuviossa. Tutkielman kohdeyleisönä ovat tuomioistuinlaitoksen virkamiehet. Tutkimus on kuitenkin osaltaan myös yleisluontoinen, joten sen kohdeyleisöksi sopivat myös aiheesta kiinnostuneet maallikot.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä prosessioikeutta käsittelevään kirjallisuuteen. Tärkeimmät lähdeteokset ovat Textbook on International Law (Dixon, Martin), Kansainvälisen oikeuden käsikirja (Hannikainen, Lauri) ja Kansainvälinen prosessioikeus pääpiirteittäin (Koulu, Risto). Lisäksi tutkimuksessa viitataan runsaasti kansainvälisiin sopimuksiin ja oikeuskäytäntöön.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että toisen asianosaisen oikeuksien toteutuminen täysimääräisesti rajat ylittävässä tiedoksiannossa on mahdollista ja jopa todennäköistä. Vaikuttaisi siltä, että kontradiktorinen periaate saattaa toteutua hieman access to justice -periaatetta todennäköisemmin. Oikeustapausten valossa kontradiktorisen periaatteen suoja ilmenee tapauksissa, joissa vastaajalta on evätty kyseinen periaate ilman, että hän on itse oikeastaan voinut vaikuttaa asiaan. Usein näin käy, kun tiedoksianto korvataan kuulutuksella. Asianosaisten oikeuksien väliset ristiriidat ilmenevät usein juuri kuulutuksessa. Kansainvälisessä tiedoksiannossa yksilöimäni oikeusturvaongelmat ovat tiedoksiannon kieli, tiedoksiantosopimusten osittainen päällekkäisyys sekä fiktiivinen tiedoksianto.
Rajat ylittävässä tiedoksiannossa korostuvat eri asiat kuin kansallisessa tiedoksiannossa. Esimerkiksi valtioiden suvereniteetti ja tiedoksiannon kieli asettavat erilaisia haasteita. Kansainväliset tiedoksiantosopimukset turvaavat yhdenmukaista tiedoksiantomenettelyä jättäen jäsenvaltioiden lainsäädännölle liikkumavaraa. Tuomioistuimen tulee kuitenkin tapauskohtaisen punninnan pohjalta harkita, onko asiassa edettävä erityisesti prosessin varmuusvaatimus vai prosessin nopeus- ja edullisuusvaatimus edellä. Riippuu siis myös hyvin paljon yksittäisen tapauksen piirteistä kumman asianosaisen oikeus toteutuu täysimääräisemmin.
Tutkimuksen teema sijoittuu kansainvälisen prosessioikeuden alueelle. Aihetta kuitenkin lähestytään kansainvälisoikeudellisesta ja universaalista näkökulmasta, vaikka lähtökohta on Suomen sijoittuminen tässä kuviossa. Tutkielman kohdeyleisönä ovat tuomioistuinlaitoksen virkamiehet. Tutkimus on kuitenkin osaltaan myös yleisluontoinen, joten sen kohdeyleisöksi sopivat myös aiheesta kiinnostuneet maallikot.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä prosessioikeutta käsittelevään kirjallisuuteen. Tärkeimmät lähdeteokset ovat Textbook on International Law (Dixon, Martin), Kansainvälisen oikeuden käsikirja (Hannikainen, Lauri) ja Kansainvälinen prosessioikeus pääpiirteittäin (Koulu, Risto). Lisäksi tutkimuksessa viitataan runsaasti kansainvälisiin sopimuksiin ja oikeuskäytäntöön.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että toisen asianosaisen oikeuksien toteutuminen täysimääräisesti rajat ylittävässä tiedoksiannossa on mahdollista ja jopa todennäköistä. Vaikuttaisi siltä, että kontradiktorinen periaate saattaa toteutua hieman access to justice -periaatetta todennäköisemmin. Oikeustapausten valossa kontradiktorisen periaatteen suoja ilmenee tapauksissa, joissa vastaajalta on evätty kyseinen periaate ilman, että hän on itse oikeastaan voinut vaikuttaa asiaan. Usein näin käy, kun tiedoksianto korvataan kuulutuksella. Asianosaisten oikeuksien väliset ristiriidat ilmenevät usein juuri kuulutuksessa. Kansainvälisessä tiedoksiannossa yksilöimäni oikeusturvaongelmat ovat tiedoksiannon kieli, tiedoksiantosopimusten osittainen päällekkäisyys sekä fiktiivinen tiedoksianto.
Rajat ylittävässä tiedoksiannossa korostuvat eri asiat kuin kansallisessa tiedoksiannossa. Esimerkiksi valtioiden suvereniteetti ja tiedoksiannon kieli asettavat erilaisia haasteita. Kansainväliset tiedoksiantosopimukset turvaavat yhdenmukaista tiedoksiantomenettelyä jättäen jäsenvaltioiden lainsäädännölle liikkumavaraa. Tuomioistuimen tulee kuitenkin tapauskohtaisen punninnan pohjalta harkita, onko asiassa edettävä erityisesti prosessin varmuusvaatimus vai prosessin nopeus- ja edullisuusvaatimus edellä. Riippuu siis myös hyvin paljon yksittäisen tapauksen piirteistä kumman asianosaisen oikeus toteutuu täysimääräisemmin.