Varsinainen osallisuus rikoksen valmisteluun – erityisesti törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun näkökulmasta
Joensuu, Roosa (2019-04-11)
Varsinainen osallisuus rikoksen valmisteluun – erityisesti törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun näkökulmasta
Joensuu, Roosa
(11.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315360
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315360
Tiivistelmä
Varsinaisten osallisten, eli yllyttäjän ja avunantajan, rikosoikeudellinen vastuu on sidottu rikoslaissa päätekijän tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen. Siitä, onko varsinainen osallisuus rikoksen valmisteluun rangaistavaa, ei rikoslaissa nimenomaisesti säädetä. Tutkielmassa selvitetään, mitkä ovat varsinaisten osallisten rikosoikeudellisen vastuun edellytykset rikoksen valmistelussa ja erityisesti törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelussa. Tarkastelussa ovat erityisesti sellaiset rikoksen valmistelutoimet, jotka eivät etene valmistelusta rikoksen yritykseen tai täytettyyn rikokseen.
Tutkielmassa on toisin sanoen kyse siitä, miten suomalaisessa osallisuusmuotojen erillisvastuuta toteuttavassa osallisuusjärjestelmässä rikosoikeudellinen vastuu ulotetaan sellaiseen henkilöön, joka ei ole osallistunut rikoslain erityisen osan tunnusmerkistössä kuvatun menettelyn täytäntöönpanoon tai rikoksen yritykseen, vaan joka on ainoastaan myötävaikuttanut rikokseen sen valmisteluvaiheessa.
Tutkielmassa tarkastellaan myös tekijä- ja osallisuusvastuun välistä rajanvetoa valmistelurikoksissa rikosvastuun objektiivisten ja subjektiivisten edellytysten näkökulmasta. Osallisuusmuotojen erottamiseksi toisistaan tutkielmassa esitetään valmistelurikoksiin soveltuva kolmitasoinen rajanvetomalli.
Tutkimuskysymykseen vastataan oikeuskirjallisuuden, lainvalmisteluaineiston sekä tuomioistuinten ratkaisujen avulla. Keskeisimpiä lähteitä ovat osallisuusmuotojen välistä rajanvetoa käsittelevät teokset, kuten Vanhasen Rikoskumppanuutta vai avunantoa – onko sillä merkitystä? (2004) sekä Luodon Avunannon rangaistavuuden edellytykset (2018).
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yllytyksellä ja avunannolla on osittain samat rangaistavuuden edellytykset törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelussa, mutta osallisuusmuodoilla on myös omat erityispiirteensä, jotka tulee ottaa huomioon rikosoikeudellisen vastuun arvioinnissa. Koska valmistelussa rikosoikeudellinen vastuu ulotetaan rikoksen yritystäkin varhaisempaan vaiheeseen, varsinaisen osallisuuden rangaistavuuden edellytyksiä tulee tulkita suppeasti.
Tutkielmassa on toisin sanoen kyse siitä, miten suomalaisessa osallisuusmuotojen erillisvastuuta toteuttavassa osallisuusjärjestelmässä rikosoikeudellinen vastuu ulotetaan sellaiseen henkilöön, joka ei ole osallistunut rikoslain erityisen osan tunnusmerkistössä kuvatun menettelyn täytäntöönpanoon tai rikoksen yritykseen, vaan joka on ainoastaan myötävaikuttanut rikokseen sen valmisteluvaiheessa.
Tutkielmassa tarkastellaan myös tekijä- ja osallisuusvastuun välistä rajanvetoa valmistelurikoksissa rikosvastuun objektiivisten ja subjektiivisten edellytysten näkökulmasta. Osallisuusmuotojen erottamiseksi toisistaan tutkielmassa esitetään valmistelurikoksiin soveltuva kolmitasoinen rajanvetomalli.
Tutkimuskysymykseen vastataan oikeuskirjallisuuden, lainvalmisteluaineiston sekä tuomioistuinten ratkaisujen avulla. Keskeisimpiä lähteitä ovat osallisuusmuotojen välistä rajanvetoa käsittelevät teokset, kuten Vanhasen Rikoskumppanuutta vai avunantoa – onko sillä merkitystä? (2004) sekä Luodon Avunannon rangaistavuuden edellytykset (2018).
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yllytyksellä ja avunannolla on osittain samat rangaistavuuden edellytykset törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelussa, mutta osallisuusmuodoilla on myös omat erityispiirteensä, jotka tulee ottaa huomioon rikosoikeudellisen vastuun arvioinnissa. Koska valmistelussa rikosoikeudellinen vastuu ulotetaan rikoksen yritystäkin varhaisempaan vaiheeseen, varsinaisen osallisuuden rangaistavuuden edellytyksiä tulee tulkita suppeasti.