Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten liikuntasuhde liikuntaluokilla ja tavallisilla luokilla
Rivala, Siiri; Seppänen, Vilma (2019-04-18)
Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten liikuntasuhde liikuntaluokilla ja tavallisilla luokilla
(18.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315418
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315418
Tiivistelmä
Positiivinen suhtautuminen liikuntaan vaikuttaa ihmisen tekemiin valintoihin elämän eri osa-alueilla ja voi tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumista. Koski on nimennyt liikuntaan suhtautumisen liikuntasuhteeksi, johon sisältyy neljä osa-aluetta. Nämä osa-alueet ovat omakohtainen liikunta, liikunnan sivusta seuraaminen, liikunnan tuottaminen ja liikunnan merkitysten kuluttaminen. (Koski 2004; 2008.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia liikuntasuhteita kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla on. Liikuntasuhteita vertailtiin liikuntaluokkalaisten ja tavallisten luokkien oppilaiden välillä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä keväällä 2018. Tutkimus oli otteeltaan määrällinen. Kyselylomakkeen kysymykset olivat monivalintakysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 265 varsinais- ja eteläsuomalaista nuorta neljästä eri koulusta. Jokaisesta koulusta tutkimukseen osallistui sekä tavallisten luokkien että liikuntaluokkien oppilaita. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 68 prosenttia oli liikuntaluokkalaisia ja 32 prosenttia tavallisten luokkien oppilaita.
Tutkittavien vastauksista pystyttiin erottelemaan kolmenlaisia liikuntasuhteita: positiivisesti, epävarmasti ja negatiivisesti liikuntaan suhtautuvien ryhmät. Vertailtaessa liikuntaluokkalaisten ja tavallisten luokkien oppilaiden liikuntasuhteita, oli liikuntaluokkalaisilla positiivisempi suhtautuminen liikuntaan jokaisella liikuntasuhteen osa-alueella. Suurimmat erot liikuntaluokkalaisten ja tavallisten luokkien oppilaiden liikuntasuhteissa olivat omakohtaisen liikunnan ja liikunnan merkitysten kuluttamisen osa-alueilla. Liikuntaluokkalaiset kokivat myös kaikki liikuntasuhteen osa-alueet merkityksellisemmiksi itselleen kuin tavallisten luokkien oppilaat.
Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää niin nuoret itse kuin myös nuorten vanhemmat, opettajat ja urheiluvalmentajat. Nuoret voivat saada kyselyyn vastatessaan paremman käsityksen omasta liikuntasuhteestaan, jonka perusteella he voivat mahdollisesti tehdä jatkossa liikunnan suhteen yhä positiivisempia valintoja ja tavoitella positiivisempaa liikuntasuhdetta. Vanhemmat, opettajat ja urheiluvalmentajat pystyvät myös tukemaan nuoria positiivisen liikuntasuhteen kehittymisessä. Myönteistä liikuntasuhdetta tulisi tukea, sillä positiivinen suhtautuminen liikuntaan voi saada nuoret myös liikkumaan enemmän.
Tutkittavien vastauksista pystyttiin erottelemaan kolmenlaisia liikuntasuhteita: positiivisesti, epävarmasti ja negatiivisesti liikuntaan suhtautuvien ryhmät. Vertailtaessa liikuntaluokkalaisten ja tavallisten luokkien oppilaiden liikuntasuhteita, oli liikuntaluokkalaisilla positiivisempi suhtautuminen liikuntaan jokaisella liikuntasuhteen osa-alueella. Suurimmat erot liikuntaluokkalaisten ja tavallisten luokkien oppilaiden liikuntasuhteissa olivat omakohtaisen liikunnan ja liikunnan merkitysten kuluttamisen osa-alueilla. Liikuntaluokkalaiset kokivat myös kaikki liikuntasuhteen osa-alueet merkityksellisemmiksi itselleen kuin tavallisten luokkien oppilaat.
Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää niin nuoret itse kuin myös nuorten vanhemmat, opettajat ja urheiluvalmentajat. Nuoret voivat saada kyselyyn vastatessaan paremman käsityksen omasta liikuntasuhteestaan, jonka perusteella he voivat mahdollisesti tehdä jatkossa liikunnan suhteen yhä positiivisempia valintoja ja tavoitella positiivisempaa liikuntasuhdetta. Vanhemmat, opettajat ja urheiluvalmentajat pystyvät myös tukemaan nuoria positiivisen liikuntasuhteen kehittymisessä. Myönteistä liikuntasuhdetta tulisi tukea, sillä positiivinen suhtautuminen liikuntaan voi saada nuoret myös liikkumaan enemmän.