Käsityön aineenopettajien kokemuksia maahanmuuttajaoppilaista ja monikulttuurisesta peruskoulusta
Kolvanki, Janne; Koivula, Niko-Valtteri (2019-04-24)
Käsityön aineenopettajien kokemuksia maahanmuuttajaoppilaista ja monikulttuurisesta peruskoulusta
(24.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315411
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315411
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää käsityön aineenopettajien kokemuksia maahanmuuttajaoppilaista ja monikulttuurisuudesta peruskoulussa. Käsityön aineenopettajien kokemukset jaoteltiin käsityön aineenopettajan monikulttuuriseen kompetenssiin sekä käsityön opetukseen ja maahanmuuttajaoppilaisiin. Tutkielman teoriataustassa käsitellään näitä aiheita ja teoreettinen viitekehysmalli on rakentunut näiden käsitteiden mukaan.
Tutkielman kohdejoukon muodostavat kuusi käsityön aineenopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa haastateltiin informantteja ennalta luodun haastattelulomakkeen avulla. Haastattelulomake oli jaoteltu muutamaan esikysymykseen sekä itse haastatteluun. Teemahaastattelun avulla pyrittiin saamaan käsityön aineenopettajien kokemuksia maahanmuuttajaoppilaiden opettamisesta ja monikulttuurisesta peruskoulusta. Tutkimusaineiston analyysi suoritetiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina.
Tämän tutkielman mukaan opettajat kokevat itsensä päteviksi opettamaan maahanmuuttajaoppilaita ja heidän monikulttuurinen kompetenssinsa kasvaa kokemuksen myötä, mikä helpottaa erilaisten kulttuurien kohtaamista. Käsityön aineenopettajat muokkasivat opetustaan visuaalisemmaksi, kohdatessaan kielellisiä haasteita opetuksen järjestämisessä. Haastateltavat kokivat myös käsityön oppiaineena, johon on helppo integroida maahanmuuttajaoppilaita, kuitenkin ristiriitaisuutta integroinnin helppouteen aiheutti haastateltavien kokema maahanmuuttajaoppilaiden suorituspainotteisuus ja kokonaisen käsityön toteutumattomuus.
Vaikka käsityön aineenopettajat kokivat itsensä päteviksi opettamaan sekä maahanmuuttajalapsia, että kantasuomalaisia, niin mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisi olla käsityön kontekstissa järjestetyn S2-opetuspaketin valmistaminen ja tutkia sen vaikutusta opetuksen järjestämiseen.
Tutkielman kohdejoukon muodostavat kuusi käsityön aineenopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa haastateltiin informantteja ennalta luodun haastattelulomakkeen avulla. Haastattelulomake oli jaoteltu muutamaan esikysymykseen sekä itse haastatteluun. Teemahaastattelun avulla pyrittiin saamaan käsityön aineenopettajien kokemuksia maahanmuuttajaoppilaiden opettamisesta ja monikulttuurisesta peruskoulusta. Tutkimusaineiston analyysi suoritetiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina.
Tämän tutkielman mukaan opettajat kokevat itsensä päteviksi opettamaan maahanmuuttajaoppilaita ja heidän monikulttuurinen kompetenssinsa kasvaa kokemuksen myötä, mikä helpottaa erilaisten kulttuurien kohtaamista. Käsityön aineenopettajat muokkasivat opetustaan visuaalisemmaksi, kohdatessaan kielellisiä haasteita opetuksen järjestämisessä. Haastateltavat kokivat myös käsityön oppiaineena, johon on helppo integroida maahanmuuttajaoppilaita, kuitenkin ristiriitaisuutta integroinnin helppouteen aiheutti haastateltavien kokema maahanmuuttajaoppilaiden suorituspainotteisuus ja kokonaisen käsityön toteutumattomuus.
Vaikka käsityön aineenopettajat kokivat itsensä päteviksi opettamaan sekä maahanmuuttajalapsia, että kantasuomalaisia, niin mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisi olla käsityön kontekstissa järjestetyn S2-opetuspaketin valmistaminen ja tutkia sen vaikutusta opetuksen järjestämiseen.