”Kahden lyhtypylvään väliin mahtuu maailma” – Paikat nuoruuden tematisoijina Olavi Uusivirran lyriikoissa
Tammisto, Iisa (2019-04-25)
”Kahden lyhtypylvään väliin mahtuu maailma” – Paikat nuoruuden tematisoijina Olavi Uusivirran lyriikoissa
(25.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051415550
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051415550
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten ja millaisiin paikkoihin nuoruus kiinnittyy Olavi Uusivirran laululyriikoissa. Tutkielman aineistona on yhdeksän Uusivirran kappaleen sanoitukset, joissa käsitellään nuoruutta ja paikkoja. Lyriikoita on albumeilta Minä olen hullu (2008), Elvis istuu oikealla (2012), 27 Suosikkia (2013), Ikuiset lapset (2014) ja Olavi (2016). Käsittelemäni lyriikat lähestyvät nuoruutta hieman eri näkökulmista: keskeltä nuoruuden huumaa tai nuoruutta muistellen. Lyriikoissa esiintyvät paikat ovat tapahtumapaikkoja ja muistojen paikkoja.
Tutkielmassa tekemäni paikan tutkimus on suurimmaksi osaksi kulttuurin tutkimuksessa käytettyä humanistisen maantieteen mukaista paikan tutkimusta. Humanistisessa maantieteessä paikan kokemisen keskiössä on yksilö: miten yksilö on suhteessa ympäröivään maailmaan, miten tapahtuma-aika ja -paikka vaikuttavat kokijaan. Keskeistä on myös miten yksilö reagoi ympärillään olevaan maailmaan ja omaan aikaansa.
Tutkimillani lyriikoilla pyritään tuottamaan kuulijalle todellisia kuvia niin sanotusta reaalimaailmasta. Lyriikoissa esiintyvät paikat ovat kaupunkeja, kaupunginosia, kyliä, puistoja tai pubeja. Paikat voivat olla konkreettisia tai abstrakteja. Tutkin eroja nimettyjen ja kuvattujen paikkojen välillä ja sitä, mitä eroa on siinä, miten ne symboloivat nuoruutta.
Työni keskeisiä kysymyksiä ovat miten paikat suhtautuvat oikean maailman paikkoihin ja mitkä ovat representaation keinot tiivismuotoisessa lyriikassa: Millaisin keinoin paikkoja kuvaillaan ja miten paikat pääsevät muotoutumaan. Pohdin myös sitä, mitä eroa on yksin koetulla ja yhteisesti koetulla paikalla.
Tutkielmassa tekemäni paikan tutkimus on suurimmaksi osaksi kulttuurin tutkimuksessa käytettyä humanistisen maantieteen mukaista paikan tutkimusta. Humanistisessa maantieteessä paikan kokemisen keskiössä on yksilö: miten yksilö on suhteessa ympäröivään maailmaan, miten tapahtuma-aika ja -paikka vaikuttavat kokijaan. Keskeistä on myös miten yksilö reagoi ympärillään olevaan maailmaan ja omaan aikaansa.
Tutkimillani lyriikoilla pyritään tuottamaan kuulijalle todellisia kuvia niin sanotusta reaalimaailmasta. Lyriikoissa esiintyvät paikat ovat kaupunkeja, kaupunginosia, kyliä, puistoja tai pubeja. Paikat voivat olla konkreettisia tai abstrakteja. Tutkin eroja nimettyjen ja kuvattujen paikkojen välillä ja sitä, mitä eroa on siinä, miten ne symboloivat nuoruutta.
Työni keskeisiä kysymyksiä ovat miten paikat suhtautuvat oikean maailman paikkoihin ja mitkä ovat representaation keinot tiivismuotoisessa lyriikassa: Millaisin keinoin paikkoja kuvaillaan ja miten paikat pääsevät muotoutumaan. Pohdin myös sitä, mitä eroa on yksin koetulla ja yhteisesti koetulla paikalla.