ERP-JÄRJESTELMÄPROJEKTIN KARTOITUSVAIHEEN PÄIVITTÄMINEN : Onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden huomioiminen osaksi kartoitusvaihetta
Tammisto, Eero (2019-05-09)
ERP-JÄRJESTELMÄPROJEKTIN KARTOITUSVAIHEEN PÄIVITTÄMINEN : Onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden huomioiminen osaksi kartoitusvaihetta
Tammisto, Eero
(09.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615828
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615828
Tiivistelmä
Organisaatiot pyrkivät ERP-järjestelmäprojekteilla saavuttamaan merkittäviä tavoitteita, kuitenkin
samaan aikaan projektien epäonnistumiset ovat varsin yleisiä. Yhtenä suurena ongelmana on ERP-
järjestelmäprojektin kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus, josta seuraavat projektin vaikeuden ja
laajuuden, sekä projektin suorittamiseen tarvittavien resurssitarpeiden aliarvioiminen. Kokonaisuu-
den hahmottamisessa ERP-järjestelmäprojektin kartoitusvaiheella on merkittävä rooli, mutta nykyi-
nen kartoitusvaihe vaikuttaa kaikessa yksinkertaisuudessaan puutteelliselta. Siinä ei tuoda esille
ERP-järjestelmäprojektilla tavoiteltavissa olevia hyötyjä tai eri sidosryhmien näkökulmia, eikä
myöskään huomioida muissa tutkimuksissa tunnistettuja ERP-järjestelmäprojektien onnistumis- ja
epäonnistumistekijöitä.
Tässä tutkimuksessa päivitetään ja laajennetaan ERP-järjestelmäprojektin kartoitusvaihetta kon-
struktiivisen metodologian periaatteilla. Tällä metodologialla voidaan hyödyntää ERP-järjestelmä-
projektien aiempaa tutkimusta ja päivittää kartoitusvaihetta muiden tutkimuksien tuloksien sekä nä-
kökulmien avulla. Konstruktiivisen metodologian avulla alkuperäisen kartoitusvaiheen yleiset toi-
met jakautuvat viiteen näkökulmaan ERP-järjestelmäprojektin tavoiteltavien hyötyjen pääkategori-
oiden mukaan. Lisäksi kartoitusvaihetta täydennetään jaottelemalla sisällönanalyysin avulla ERP-
järjestelmäprojektien onnistumis- ja epäonnistumistekijät näihin viiteen näkökulmaan, joissa ne esi-
tetään taulukoituina sidosryhmien ja ERP-järjestelmäprojektin vaiheiden avulla.
Tutkimuksessa tuotetun, viiteen näkökulmaan päivitetyn, kartoitusvaiheen avulla organisaatiolla on
teoreettinen mahdollisuus kartoittaa ERP-järjestelmäprojektinsa kattavammin kuin alkuperäisen
mallin avulla. Viiteen näkökulmaan jaettuna, ja lisäämällä onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden
huomioiminen osaksi kartoitusvaihetta, pakottaa päivitetty malli organisaation ERP-järjestelmäpro-
jektinsa monipuoliseen tarkasteluun. Monipuolisesta tarkastelusta tulisi seurata kokonaisvaltainen
hahmotus ERP-järjestelmäprojektin kokonaisuudesta, jonka avulla projektin vaikeudesta, laajuu-
desta, sekä siihen tarvittavista resursseista saadaan parempi selvyys. Tässä tutkimuksessa tuotettua
mallia ei kuitenkaan testattu empiirisesti, eikä empiirisellä datalla.
samaan aikaan projektien epäonnistumiset ovat varsin yleisiä. Yhtenä suurena ongelmana on ERP-
järjestelmäprojektin kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus, josta seuraavat projektin vaikeuden ja
laajuuden, sekä projektin suorittamiseen tarvittavien resurssitarpeiden aliarvioiminen. Kokonaisuu-
den hahmottamisessa ERP-järjestelmäprojektin kartoitusvaiheella on merkittävä rooli, mutta nykyi-
nen kartoitusvaihe vaikuttaa kaikessa yksinkertaisuudessaan puutteelliselta. Siinä ei tuoda esille
ERP-järjestelmäprojektilla tavoiteltavissa olevia hyötyjä tai eri sidosryhmien näkökulmia, eikä
myöskään huomioida muissa tutkimuksissa tunnistettuja ERP-järjestelmäprojektien onnistumis- ja
epäonnistumistekijöitä.
Tässä tutkimuksessa päivitetään ja laajennetaan ERP-järjestelmäprojektin kartoitusvaihetta kon-
struktiivisen metodologian periaatteilla. Tällä metodologialla voidaan hyödyntää ERP-järjestelmä-
projektien aiempaa tutkimusta ja päivittää kartoitusvaihetta muiden tutkimuksien tuloksien sekä nä-
kökulmien avulla. Konstruktiivisen metodologian avulla alkuperäisen kartoitusvaiheen yleiset toi-
met jakautuvat viiteen näkökulmaan ERP-järjestelmäprojektin tavoiteltavien hyötyjen pääkategori-
oiden mukaan. Lisäksi kartoitusvaihetta täydennetään jaottelemalla sisällönanalyysin avulla ERP-
järjestelmäprojektien onnistumis- ja epäonnistumistekijät näihin viiteen näkökulmaan, joissa ne esi-
tetään taulukoituina sidosryhmien ja ERP-järjestelmäprojektin vaiheiden avulla.
Tutkimuksessa tuotetun, viiteen näkökulmaan päivitetyn, kartoitusvaiheen avulla organisaatiolla on
teoreettinen mahdollisuus kartoittaa ERP-järjestelmäprojektinsa kattavammin kuin alkuperäisen
mallin avulla. Viiteen näkökulmaan jaettuna, ja lisäämällä onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden
huomioiminen osaksi kartoitusvaihetta, pakottaa päivitetty malli organisaation ERP-järjestelmäpro-
jektinsa monipuoliseen tarkasteluun. Monipuolisesta tarkastelusta tulisi seurata kokonaisvaltainen
hahmotus ERP-järjestelmäprojektin kokonaisuudesta, jonka avulla projektin vaikeudesta, laajuu-
desta, sekä siihen tarvittavista resursseista saadaan parempi selvyys. Tässä tutkimuksessa tuotettua
mallia ei kuitenkaan testattu empiirisesti, eikä empiirisellä datalla.