Osakeyhtiön sukupolvenvaihdoshuojennus perintö- ja lahjaverolain mukaan
Kuusela, Olli (2019-05-09)
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdoshuojennus perintö- ja lahjaverolain mukaan
Kuusela, Olli
(09.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615834
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615834
Tiivistelmä
Tutkielmassa perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksella tarkoitetaan luovutuksensaajan eduksi koituvaa verotukea. Sukupolvenvaihdoksilla tutkielmassa tarkoitetaan perintönä, lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla tapahtuvia yritysvarallisuuden siirtoja, joissa luovuttaja luovuttaa osakeyhtiömuotoisen yrityksen tai sen osan yritystoimintaa jatkavalle henkilölle.
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus on mahdollista saada riippumatta luovuttajan ja luovutuksensaajan sukulaissuhteesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen saaminen edellyttää vähintään 10 prosentin omistusosuuden siirtymistä, yritystoiminnan jatkamista sekä määrättävän perintö- tai lahjaveron 850 euron vähimmäismäärää. Mikäli huojennus myönnetään, yritysvarallisuus arvostetaan 40 prosenttiin sen käyvästä arvosta.
Luonteeltaan tutkimus on lainopillinen. Tutkielmassa selvitetään aluksi sukupolvenvaihdoshuojennuksen yleistä tietoa, historiaa ja tarkoitusta erityisesti perintö- ja lahjaverolain hallituksen esityksiin pohjautuen. Tämän jälkeen tarkastellaan perintö- ja lahjaverolain 55-57 §:n mukaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiä tarkemmin
korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen, Verohallinnon ohjeiden sekä
oikeuskirjallisuuden kautta.
Tutkielmassa selvitetään sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvät menettelysäännöt, kuten veronhuojennuksen laskeminen, vaatiminen ja menettäminen, veron maksuaikahuojennus sekä viimeisenä luovutuksensaajan huojennetun yritysvarallisuuden edelleen luovutuksen hankintamenon määräytyminen. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan tulolähdejaon poistamisen vaikutuksia sukupolvenvaihdoshuojennukseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perintö- ja lahjaverolain säännökset ovat puutteelliset lain kattavan soveltamisen kannalta. Sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten sanamuodosta ei selviä, miten verotus suoritetaan. Veronhuojennuksen yksityiskohtaiset, käsittelyä ja edellytyksiä koskevat säännöt ovat muotoutuneet 40 vuoden kuluessa erityisesti korkeimman
hallinto-oikeuden ennakkopäätösten ja Verohallinnon antamien verotuksen ennakkoratkaisujen ja muiden verotusta koskevien syventävien ohjeiden kautta.
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus on mahdollista saada riippumatta luovuttajan ja luovutuksensaajan sukulaissuhteesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen saaminen edellyttää vähintään 10 prosentin omistusosuuden siirtymistä, yritystoiminnan jatkamista sekä määrättävän perintö- tai lahjaveron 850 euron vähimmäismäärää. Mikäli huojennus myönnetään, yritysvarallisuus arvostetaan 40 prosenttiin sen käyvästä arvosta.
Luonteeltaan tutkimus on lainopillinen. Tutkielmassa selvitetään aluksi sukupolvenvaihdoshuojennuksen yleistä tietoa, historiaa ja tarkoitusta erityisesti perintö- ja lahjaverolain hallituksen esityksiin pohjautuen. Tämän jälkeen tarkastellaan perintö- ja lahjaverolain 55-57 §:n mukaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiä tarkemmin
korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen, Verohallinnon ohjeiden sekä
oikeuskirjallisuuden kautta.
Tutkielmassa selvitetään sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvät menettelysäännöt, kuten veronhuojennuksen laskeminen, vaatiminen ja menettäminen, veron maksuaikahuojennus sekä viimeisenä luovutuksensaajan huojennetun yritysvarallisuuden edelleen luovutuksen hankintamenon määräytyminen. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan tulolähdejaon poistamisen vaikutuksia sukupolvenvaihdoshuojennukseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perintö- ja lahjaverolain säännökset ovat puutteelliset lain kattavan soveltamisen kannalta. Sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten sanamuodosta ei selviä, miten verotus suoritetaan. Veronhuojennuksen yksityiskohtaiset, käsittelyä ja edellytyksiä koskevat säännöt ovat muotoutuneet 40 vuoden kuluessa erityisesti korkeimman
hallinto-oikeuden ennakkopäätösten ja Verohallinnon antamien verotuksen ennakkoratkaisujen ja muiden verotusta koskevien syventävien ohjeiden kautta.