Luotettavan opettajan ominaisuudet ja luottamuksen rakentuminen opettaja-oppilassuhteessa
Aaltola, Anniina; Havia, Anni (2019-04-13)
Luotettavan opettajan ominaisuudet ja luottamuksen rakentuminen opettaja-oppilassuhteessa
(13.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715977
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715977
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on luotettava opettaja sekä millaisia tapoja luokanopettajat käyttävät opettajan ja oppilaan välisen luottamussuhteen rakentamiseen. Näiden lisäksi selvitimme, millaisia eroja tutkimuksen alkuopettajien sekä 5.-6. luokkien opettajien välillä ilmeni luottamuksen rakentamisessa.
Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahdeksaa 1.-6. luokan luokanopettajaa kahden eri paikkakunnan koulusta. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen aineistosta tehtiin teorialähtöinen sisällönanalyysi. Teorialähtöistä analyysia ohjasi Tschannen-Moranin (2014) tutkimat luottamuksen osa-alueet.
Tuloksista selvisi, että luotettavan opettajan ominaisuuksiin lukeutuvat hyväntahtoisuus, välittäminen, rehellisyys, aitous ja huumori. Opettajan sensitiivisyyteen liitettävät läsnäolo, lähestyttävyys, avoimuus sekä positiiviset nonverbaalit signaalit lukeutuivat myös luotettavan opettajan ominaisuuksiin. Opettajan ominaisuuksista ammattitaitoon liitettiin pätevyys, luotettavuus ja oman toiminnan reflektointi.
Luottamuksen rakentamistavoissa korostuivat opettajan oikeudenmukainen ja johdonmukainen toiminta sekä toiminnan ennakoitavuus ja jatkuvuus. Luokan ryhmäytyminen, yhteisten toimintatapojen luominen ja näiden kautta turvallisen oppimisympäristön luominen lukeutuivat myös luottamuksen rakentamistapoihin. Tulosten perusteella luottamus on vastavuoroista ja oppilaille annettava vastuu herättää heissä luottamusta. Tuloksissa korostui myös oppilaiden henkilökohtainen kohtaaminen, johon liittyy kuunteleminen, oppilaantuntemus sekä dialoginen ongelmanratkaisu ja positiivinen palaute. Myös kiinteä yhteydenpito vanhempiin sekä moniammatillisen turvaverkon luominen nähtiin luottamusta rakentavina tekijöinä.
Eroina alkuopettajien ja 5.-6. luokkien opettajien välillä olivat tavat ryhmäytymisessä ja turvaverkon luomisessa sekä oppilaiden autonomian tukemisessa. Alkuopettajilla korostui pedagoginen näkökulma luottamuksen rakentamisessa, kun taas 5.-6. luokan opettajilla korostui enemmän didaktinen näkökulma luotettavuuteen vaikuttavana tekijänä.
Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahdeksaa 1.-6. luokan luokanopettajaa kahden eri paikkakunnan koulusta. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen aineistosta tehtiin teorialähtöinen sisällönanalyysi. Teorialähtöistä analyysia ohjasi Tschannen-Moranin (2014) tutkimat luottamuksen osa-alueet.
Tuloksista selvisi, että luotettavan opettajan ominaisuuksiin lukeutuvat hyväntahtoisuus, välittäminen, rehellisyys, aitous ja huumori. Opettajan sensitiivisyyteen liitettävät läsnäolo, lähestyttävyys, avoimuus sekä positiiviset nonverbaalit signaalit lukeutuivat myös luotettavan opettajan ominaisuuksiin. Opettajan ominaisuuksista ammattitaitoon liitettiin pätevyys, luotettavuus ja oman toiminnan reflektointi.
Luottamuksen rakentamistavoissa korostuivat opettajan oikeudenmukainen ja johdonmukainen toiminta sekä toiminnan ennakoitavuus ja jatkuvuus. Luokan ryhmäytyminen, yhteisten toimintatapojen luominen ja näiden kautta turvallisen oppimisympäristön luominen lukeutuivat myös luottamuksen rakentamistapoihin. Tulosten perusteella luottamus on vastavuoroista ja oppilaille annettava vastuu herättää heissä luottamusta. Tuloksissa korostui myös oppilaiden henkilökohtainen kohtaaminen, johon liittyy kuunteleminen, oppilaantuntemus sekä dialoginen ongelmanratkaisu ja positiivinen palaute. Myös kiinteä yhteydenpito vanhempiin sekä moniammatillisen turvaverkon luominen nähtiin luottamusta rakentavina tekijöinä.
Eroina alkuopettajien ja 5.-6. luokkien opettajien välillä olivat tavat ryhmäytymisessä ja turvaverkon luomisessa sekä oppilaiden autonomian tukemisessa. Alkuopettajilla korostui pedagoginen näkökulma luottamuksen rakentamisessa, kun taas 5.-6. luokan opettajilla korostui enemmän didaktinen näkökulma luotettavuuteen vaikuttavana tekijänä.