Kuva ois kiva. Analogisen valokuvan merkitykset digiajassa muisteltuina
Savolainen, Anni (2019-04-18)
Kuva ois kiva. Analogisen valokuvan merkitykset digiajassa muisteltuina
Savolainen, Anni
(18.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715991
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715991
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee sitä, miten 1970–1990-luvuilla syntyneet suomalaiset merkityksellistävät lapsuusmuistonsa analogisen valokuvan aikakaudelta digitaalista aikuisuutta vasten. Väitän, että analogisen ja digitaalisen ajan välissä kasvaminen on merkityksellinen kokemus.
Tutkielmani aineiston muodostavat vastaukset, joita sain muistoja keräävään avoimeen kyselyyn. Kysely koostui kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta osuudesta. Kyselyyn sai vastata kuka tahansa, joka on kokenut eläneensä analogista lapsuutta ja digitaalista aikuisuutta. Vastausten pohjalta analysoin vastaajien suhdetta valokuvaan ja teknologiaan. Lähestyn muistelua siis teoreettisesti niin, että otan huomioon erityisesti ikäkokemuksen, median kotouttamisen ja valokuvan kulutustuotteena.
Kyselyssä olen konstruoinut analogisen kuvan tekstiksi, jota tulkitsen temaattisen sisällönanalyysin analyysin keinoin. Temaattisen analyysin lähtökohtana on aineisto, ja tutkijan tehtävänä on tunnistaa aineistosta sitä ohjaavat perus- tai johtoajatukset, joiden ympärille kootaan temaattisen käsitekartan avulla teemaan liittyvä kokonaisuus.
Muistoja analogiselta valokuvauskaudelta tarkastellaan kolmen pääteeman kautta, ja ne ovat myös tämän työn analyysiluvut: materiaalisuus, käytäntöjen muutokset sekä analogisen ja digitaalisen vertailuasetelma. Pääteemojen alla tarkastelen myös esimerkiksi perhepiirin vaikutusta valokuvaustapoihin, valokuvien katselemisen syitä sekä analogisen perinteen suhdetta digivalokuvauksen ongelmakohtiin.
Tutkielma osoittaa muun muassa sen, että kaikista vanhimmat vastaajat olivat myönteisimpiä valokuvan digitalisoitumista kohtaan. Valokuvateknologiaan ei suhtauduta nostalgisoiden, mutta kokemus sekä analogisesta aikakaudesta että fyysisestä toiminnasta on voimakas ja merkityksellinen. Kaikista työn teemoista kysymys siitä, onko filmikuva vai digikuva pysyvämpi media, jakoi eniten mielipiteitä. Eniten kritiikkiä puolestaan herätti tekniikoiden esittäminen kilpailuasetelmassa.
Tutkielmani aineiston muodostavat vastaukset, joita sain muistoja keräävään avoimeen kyselyyn. Kysely koostui kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta osuudesta. Kyselyyn sai vastata kuka tahansa, joka on kokenut eläneensä analogista lapsuutta ja digitaalista aikuisuutta. Vastausten pohjalta analysoin vastaajien suhdetta valokuvaan ja teknologiaan. Lähestyn muistelua siis teoreettisesti niin, että otan huomioon erityisesti ikäkokemuksen, median kotouttamisen ja valokuvan kulutustuotteena.
Kyselyssä olen konstruoinut analogisen kuvan tekstiksi, jota tulkitsen temaattisen sisällönanalyysin analyysin keinoin. Temaattisen analyysin lähtökohtana on aineisto, ja tutkijan tehtävänä on tunnistaa aineistosta sitä ohjaavat perus- tai johtoajatukset, joiden ympärille kootaan temaattisen käsitekartan avulla teemaan liittyvä kokonaisuus.
Muistoja analogiselta valokuvauskaudelta tarkastellaan kolmen pääteeman kautta, ja ne ovat myös tämän työn analyysiluvut: materiaalisuus, käytäntöjen muutokset sekä analogisen ja digitaalisen vertailuasetelma. Pääteemojen alla tarkastelen myös esimerkiksi perhepiirin vaikutusta valokuvaustapoihin, valokuvien katselemisen syitä sekä analogisen perinteen suhdetta digivalokuvauksen ongelmakohtiin.
Tutkielma osoittaa muun muassa sen, että kaikista vanhimmat vastaajat olivat myönteisimpiä valokuvan digitalisoitumista kohtaan. Valokuvateknologiaan ei suhtauduta nostalgisoiden, mutta kokemus sekä analogisesta aikakaudesta että fyysisestä toiminnasta on voimakas ja merkityksellinen. Kaikista työn teemoista kysymys siitä, onko filmikuva vai digikuva pysyvämpi media, jakoi eniten mielipiteitä. Eniten kritiikkiä puolestaan herätti tekniikoiden esittäminen kilpailuasetelmassa.