3.–6.-luokkalaisten ja heidän opettajiensa kokemuksia oppilaiden välisestä kiusaamisesta alakoulun liikuntatilanteissa
Leskinen, Emma; Vinberg, Iida (2019-05-09)
3.–6.-luokkalaisten ja heidän opettajiensa kokemuksia oppilaiden välisestä kiusaamisesta alakoulun liikuntatilanteissa
(09.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052016183
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052016183
Tiivistelmä
Kouluikäisten fyysisestä aktiivisuudesta iso osa tapahtuu koulupäivän aikana. Vuonna 2018 noin kolmasosa peruskoululaisista täytti liikuntasuositukset. Koska koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, on fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tehty viime vuosina töitä ja Suomesta onkin tullut liikunnallisten koulupäivien edelläkävijä. Lisääntyneen liikunnan määrän myötä myös mahdollisuudet koulupäivän liikuntatilanteissa kiusaamiseen ovat lisääntyneet. Tutkimuksia aiheesta on vain vähän, vaikka liikuntatilanteissa kiusaaminen voi vaikuttaa esimerkiksi liikuntainnostukseen vielä aikuisiälläkin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä liikuntatilanteissa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Tutkimuksessa selvitettiin 3.–6.-luokkalaisten kokemuksia ja heidän opettajiensa näkemyksiä kiusaamiselle alttiista liikuntatilanteista, kiusaamisen muodoista, kiusaamisesta tienneistä henkilöistä sekä kiusaamiseen puuttumisen keinoista ja niihin liittyvistä toiveista. Aihetta tutkittiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 239 oppilasta ja 15 opettajaa kuudesta eri koulusta eteläisestä Suomesta.
Eniten kiusaamista esiintyi liikunta- ja välituntien liikunnallisissa peleissä ja leikeissä. Yleisimmin kiusaaminen oli härnäämistä, ärsyttämistä, nimittelyä tai haukkumista. Nuoremmat oppilaat kokivat kiusaamista enemmän. Sukupuolten välillä eroa oli kiusaamisen muodoissa. Tytöt kokivat poikia enemmän selän takana pahan puhumista ja porukan ulkopuolelle jättämistä.
Kiusaamisesta ei oltu aina tietoisia, mutta eniten siitä tiesivät kaverit ja oman luokan opettaja. Opettajan rooli korostui kiusaamiseen puuttujana, sillä käytetyimmät ja toivotuimmat puuttumisen keinot liittyivät opettajan toimintaan. Opettajien tulisikin seurata tarkasti kiusaamiselle alttiita tilanteita ja mahdollistaa kiusaamisesta kertominen. Kiusaamiseen puututtiin pääsääntöisesti oppilaiden toivomalla tavalla. He kuitenkin toivoivat kiusaajille enemmän rangaistuksia. Lisäksi puuttumisen keinojen toivomisessa oli eroja ikäryhmien välillä. Tulisiko siis eri ikäisten kiusaamiseen puuttua eri keinoilla?
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä liikuntatilanteissa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Tutkimuksessa selvitettiin 3.–6.-luokkalaisten kokemuksia ja heidän opettajiensa näkemyksiä kiusaamiselle alttiista liikuntatilanteista, kiusaamisen muodoista, kiusaamisesta tienneistä henkilöistä sekä kiusaamiseen puuttumisen keinoista ja niihin liittyvistä toiveista. Aihetta tutkittiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 239 oppilasta ja 15 opettajaa kuudesta eri koulusta eteläisestä Suomesta.
Eniten kiusaamista esiintyi liikunta- ja välituntien liikunnallisissa peleissä ja leikeissä. Yleisimmin kiusaaminen oli härnäämistä, ärsyttämistä, nimittelyä tai haukkumista. Nuoremmat oppilaat kokivat kiusaamista enemmän. Sukupuolten välillä eroa oli kiusaamisen muodoissa. Tytöt kokivat poikia enemmän selän takana pahan puhumista ja porukan ulkopuolelle jättämistä.
Kiusaamisesta ei oltu aina tietoisia, mutta eniten siitä tiesivät kaverit ja oman luokan opettaja. Opettajan rooli korostui kiusaamiseen puuttujana, sillä käytetyimmät ja toivotuimmat puuttumisen keinot liittyivät opettajan toimintaan. Opettajien tulisikin seurata tarkasti kiusaamiselle alttiita tilanteita ja mahdollistaa kiusaamisesta kertominen. Kiusaamiseen puututtiin pääsääntöisesti oppilaiden toivomalla tavalla. He kuitenkin toivoivat kiusaajille enemmän rangaistuksia. Lisäksi puuttumisen keinojen toivomisessa oli eroja ikäryhmien välillä. Tulisiko siis eri ikäisten kiusaamiseen puuttua eri keinoilla?