Corollary discharge -signaalin vaikutus kohteen sijainnin havaitsemiseen silmänliikkeiden jälkeen Parkinsonin taudissa

Abstract

Pystyäksemme suorittamaan mitä tahansa liikkeitä sujuvasti aivojemme täytyy seurata, minkälaisia liikkeitä olemme suorittaneet niitä ennen. Liikkeiden seurannan oletetaan perustuvan corollary discharge -signaaliin (CD-signaali). CD-signaali on motorisista käskyistä lähetettävä kopio, joka tiedottaa muita aivoalueita tapahtuvasta liikkeestä. Silmänliikkeiden CD-signaalit auttavat aivoja hahmottamaan, mitkä näköärsykkeet johtuvat omista silmänliikkeistä ja mitkä taas ulkomaailman kohteiden liikkeistä. Silmänliikkeiden CD-signaali kulkee talamuksen kautta muille näköhavaintoa käsitteleville aivoalueille. Talamuksen toiminta häiriintyy Parkinsonin taudissa, joten on mahdollista, että myös CD-signaali häiriintyy Parkinson-potilailla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, arvioivatko Parkinson-potilaat kohteen sijainnin virheellisesti silmänliikkeiden jälkeen, koska CD-signaali ei heillä toimi normaalisti. Lisäksi oletuksena oli, että CD-signaalin häiriintyminen aiheuttaa myös muita ongelmia näön vakaudessa, joten tutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkeella, kokevatko Parkinsonpotilaat terveitä kontrollikoehenkilöitä enemmän näön vakauteen liittyviä oireita. Tutkimukseen osallistui kokonaisuudessaan 18 Parkinson-potilasta ja 15 tervettä kontrollikoehenkilöä. Silmänliikeanalyyseissä oli mukana 14 Parkinson-potilasta ja 11 kontrollikoehenkilöä. Koehenkilöt suorittivat kaksoissakkaditehtävän, jota on käytetty paljon tutkittaessa CD-signaalin yhteyttä silmänliikkeiden ohjaukseen. Tässä tutkimuksessa perinteinen kaksoissakkaditehtävä muutettiin muistinvaraiseksi tehtäväksi. Koehenkilöille esitettiin tietokoneen ruudulla kaksi ärsykettä, joiden esityspaikkoihin heidän tuli muistinvaraisesti siirtää katse ärsykkeiden kadottua näytöltä. Kaksoissakkaditehtävän oletuksena on, että jos koehenkilö ei pysty huomioimaan ensimmäisen silmänliikkeen aiheuttamaa muutosta katseen sijainnissa, silmänliike toiseen kohteeseen epäonnistuu. Hypoteesina oli, että häiriintyneen CD-signaalin takia Parkinson-potilaiden fiksaatiot ovat toiseen kohteeseen terveitä koehenkilöitä epätarkempia muistinvaraisessa koetehtävässä. Tutkimuksessamme ei havaittu eroja Parkinson-potilaiden ja terveiden kontrollikoehenkilöiden välillä toiseen kohteeseen tehdyissä fiksaatioissa. Ensimmäiseen kohteeseen tehdyt fiksaatiot olivat Parkinsonpotilailla kuitenkin enemmän kohteesta vajaita kuin terveillä koehenkilöillä. Parkinsonpotilaat eivät myöskään raportoineet näön vakauteen liittyviä oireita kontrollikoehenkilöitä enempää. Jatkotutkimus Parkinson-potilaiden sisäisestä liikkeiden monitorointijärjestelmästä on kuitenkin tärkeää ja auttaa ymmärtämään paremmin Parkinsonin taudin motoristen oireiden vielä osittain epäselviä syitä. Myös Parkinsonpotilaiden silmänliikkeitä olisi hyvä jatkossa tutkia enemmän, sillä silmänliikkeitä on ehdotettu jopa Parkinsonin taudin biomarkkeriksi.