Interventiotutkimus esikouluikäisille – Työmuistin ja hahmotuskyvyn harjoittaminen Vektor-pelillä

Abstract

Tutkimuksessani tarkastelin intervention vaikutusta esikouluikäisten lasten työmuistitaitoihin ja hahmotuskykyyn. Kyseessä oli peli-interventio, johon kuului interventioryhmä (n =15) ja verrokkiryhmä (n =16). Kummatkin ryhmät osallistuivat alku- ja loppumittaukseen, joissa mittasin lapsen työmuistitaitoja työmuistitehtävällä ja hahmotuskykyä hahmottamista mittaavalla tehtävällä. Interventioryhmän lapset pelasivat intervention ajan Vektor-peliä, joka harjoittaa erityisesti työmuistia, hahmottamista ja matemaattisia taitoja.

Tulosten perusteella interventiolla ei ollut erityistä vaikutusta lasten työmuistiin ja hahmotuskykyyn, vaan kummankin ryhmän lasten kehitys mittausten välillä oli suhteellisen samanlaista. Kummankin ryhmän lapset kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi alkumittauksesta loppumittaukseen. Ainoana poikkeuksena oli jo vahvan tuloksen hahmotustehtävän alkumittauksessa saanut verrokkiryhmä, jonka kehitys oli kyllä positiivista, muttei tilastollisesti merkitsevää.

Intervention vaikutuksesta lapsen taitojen kehitykseen ei ollut eroa myöskään alkumittauksessa heikommin ja paremmin suoriutuneiden lasten kesken kummassakaan taidossa. Työmuistitehtävässä heikommin suoriutuneiden lasten kehitykset vaihtelivat enemmän heikosta kehityksestä vahvempaan kehitykseen, kun taas hahmotustehtävässä kehitys painottui selvästi vahvalle puolelle. Paremmin suoriutuneilla lapsilla kehitys oli tasaista keskitasoa niin työmuisti- kuin hahmotustehtävässäkin. Näin ollen voisi olettaa lasten kehitysten välisten erojen olevan enimmäkseen yksilöllisestä ja normaalista lapsen kehityksestä johtuvia, eikä niinkään ulkopuolelta tulevan intervention vaikutusta.