”Jos siäl o jotai hölmöö siäl järjestelmäs, nii tota… sit voidaa vähä oikast” : toimintaa ohjaavan laadunhallintajärjestelmän merkityksellistäminen koulutusorganisaatiossa
Seppälä, Marika (2019-05-10)
”Jos siäl o jotai hölmöö siäl järjestelmäs, nii tota… sit voidaa vähä oikast” : toimintaa ohjaavan laadunhallintajärjestelmän merkityksellistäminen koulutusorganisaatiossa
(10.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052116419
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052116419
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten korkeakoulutuksen tekniikan asiantuntijat merkityksellistävät standardoitua laadunhallintajärjestelmää asiantuntijatyössään. ISO 9001 -pohjainen, kaikki toiminnat kattava laadunhallintajärjestelmä on harvinainen korkeakoulukentässä. Standardiin pohjautuva järjestelmä luo vaatimuksia järjestelmän ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Tutkielmassa selvitetään Karl E. Weickin kehittämään sensemaking-näkökulmaan pohjautuen, millainen merkitys järjestelmällä on kohdeorganisaation asiantuntijoille.
Etnografisella menetelmällä toteutettu tutkielma pohjautuu kyselyllä, haastatteluilla sekä havainnoinnilla kerättyyn aineistoon, jota täydennettiin organisaation muulla materiaalilla kokonaiskuvan rakentamiseksi. Tutkielmassa selvitettiin, miten työntekijät kokevat laadunhallinnan periaatteiden merkityksen työssään, miten työntekijät kokevat laadunhallintajärjestelmän merkityksen työssään sekä millaisia laadunhallinnan merkityksellistämistä ilmentäviä tekijöitä kohdeorganisaation asiantuntijat ovat kokeneet. Analyysia ohjasi sekä ISO 9000 -standardisarja että Weickin sensemaking-näkökulma. Näiden kysymysten vastausten pohjalta todettiin, että standardoidulla laadunhallintajärjestelmällä on vaihteleva merkitys kohdeorganisaation työntekijöille. Laadunhallintajärjestelmän tarjoamat raamit koetaan tärkeinä, mutta sen prosesseja ei koeta normatiivisina. Liian tiukkojen sääntöjen koetaan rajoittavan asiantuntijan vapautta tehdä työtään, ja tästä syystä usea asiantuntija luottaa enemmän omaan näkemykseensä laadukkaista toimintatavoista. Työntekijät ymmärtävät laadunhallinnan periaatteet, joihin ISO 9001 -standardi perustuu, mutta eivät koe standardoinnin hyötyjä sisäisessä toiminnassa. Ulkoinen merkitys esimerkiksi sidosryhmiä kohtaan ymmärretään. Standardoitu laadunhallintajärjestelmä ei saavuta syvää merkitystä kohdeorganisaatiossa.
Yksinkertaisimmillaan voidaan sanoa, että sensemaking pyrkii ymmärtämään, miten samasta tilanteesta luodaan erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Yleensä taustalla on jonkinlainen epävarmuus tai poikkeama rutiineista. Merkityksellistämisen prosessi käynnistyy, kun yksilö havaitsee ympäristössään vihjeitä, jotka sopivat hänen kehyksiinsä, ja luo tätä kautta uutta merkitystä. Jokaisen kehykset ovat erilaisia, ja he ottavat vastaan erilaisia vihjeitä. Sensemaking tuo esille organisoinnin kompleksisuuden, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia johtamisen apuna. Sensemaking-näkökulmaa voidaan käyttää apuna pohdittaessa laadunhallintajärjestelmän merkityksen kehittämistä organisaatiossa jatkossa. Laajemmin se tarjoaa mahdollisuuden tutkia kaikkia muutostilanteita.
Etnografisella menetelmällä toteutettu tutkielma pohjautuu kyselyllä, haastatteluilla sekä havainnoinnilla kerättyyn aineistoon, jota täydennettiin organisaation muulla materiaalilla kokonaiskuvan rakentamiseksi. Tutkielmassa selvitettiin, miten työntekijät kokevat laadunhallinnan periaatteiden merkityksen työssään, miten työntekijät kokevat laadunhallintajärjestelmän merkityksen työssään sekä millaisia laadunhallinnan merkityksellistämistä ilmentäviä tekijöitä kohdeorganisaation asiantuntijat ovat kokeneet. Analyysia ohjasi sekä ISO 9000 -standardisarja että Weickin sensemaking-näkökulma. Näiden kysymysten vastausten pohjalta todettiin, että standardoidulla laadunhallintajärjestelmällä on vaihteleva merkitys kohdeorganisaation työntekijöille. Laadunhallintajärjestelmän tarjoamat raamit koetaan tärkeinä, mutta sen prosesseja ei koeta normatiivisina. Liian tiukkojen sääntöjen koetaan rajoittavan asiantuntijan vapautta tehdä työtään, ja tästä syystä usea asiantuntija luottaa enemmän omaan näkemykseensä laadukkaista toimintatavoista. Työntekijät ymmärtävät laadunhallinnan periaatteet, joihin ISO 9001 -standardi perustuu, mutta eivät koe standardoinnin hyötyjä sisäisessä toiminnassa. Ulkoinen merkitys esimerkiksi sidosryhmiä kohtaan ymmärretään. Standardoitu laadunhallintajärjestelmä ei saavuta syvää merkitystä kohdeorganisaatiossa.
Yksinkertaisimmillaan voidaan sanoa, että sensemaking pyrkii ymmärtämään, miten samasta tilanteesta luodaan erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Yleensä taustalla on jonkinlainen epävarmuus tai poikkeama rutiineista. Merkityksellistämisen prosessi käynnistyy, kun yksilö havaitsee ympäristössään vihjeitä, jotka sopivat hänen kehyksiinsä, ja luo tätä kautta uutta merkitystä. Jokaisen kehykset ovat erilaisia, ja he ottavat vastaan erilaisia vihjeitä. Sensemaking tuo esille organisoinnin kompleksisuuden, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia johtamisen apuna. Sensemaking-näkökulmaa voidaan käyttää apuna pohdittaessa laadunhallintajärjestelmän merkityksen kehittämistä organisaatiossa jatkossa. Laajemmin se tarjoaa mahdollisuuden tutkia kaikkia muutostilanteita.